Väärin lausuttu

Suosittu teknologiakanava Linus Tech Tips esitteli Ouran uusinta sormusta, mutta juontaja Linus Sebastian lausui yhtiön mielestä nimen väärin. Oura puuttui asiaan ja sain aikaan vain vahinkoa, vaikka tilanteen olisi voinut kuitata helposti huumorilla.

Linus Media Groupin perustaja Linus Sebastian perusteli ohjelmassaan, mikä meni pieleen kaupallisessa yhteistyössä suomalaisen Ouran kanssa.

5.10. 14:29 | Päivitetty 5.10. 15:29

Suomalainen Oura on mainittu ison teknologiavaikuttajan Youtube-videolla: torille!

Moni suomalainen Linus Tech Tips -kanavan katsoja ilahtui syyskuun lopussa, kun suosittu vaikuttaja julkaisi ohjelmansa sisällä Oura-sormusta käsittelevän sponsoroidun osuuden.

Videolla kanavan kanadalainen juontaja Linus Sebastian kertoi muun muassa siitä, kuinka on käyttänyt Oura-älysormusta jo pitkään ja pitää tuotteesta.

Sitten koko video kuitenkin katosi, ja yleisö alkoi ihmetellä asiaa keskustelufoorumeilla.

Kyse oli siitä, että Ouran markkinointiosasto oli saanut hepulin nimen lausumisesta väärin, selitti Linus Sebastian myöhemmin toisessa videossaan. Sen takia hänen mediayhtiönsä tiimi veti koko videon pois.

Alun perin Sebastian lausuu nimen videolla kutakuinkin muodossa ”uura”.

”Uskoin, että yhtiön nimi, siis O-U-R-A, lausuttaisiin uura. Mutta se ei ole niin, vaan A-U-R-A”, Sebastian sanoo videolla.

No, ei mene ihan putkeen vieläkään.

Linus Tech Tips (LTT) on yhtiön perustajan Linus Sebastianin pääkanava, jonka hän aloitti vuonna 2013. Nykyisin kyse on usean Youtube-kanavan mediayhtiöstä, jolla on yli 80 työntekijää.

Siitä on tullut yksi teknologia-alan vaikutusvaltaisimmista ja katsotuimmista kanavista – ja erittäin haluttu kanava mainostajille. LTT-kanavalla on lähes 15 miljoonaa tilaajaa, ja suosituimmat videot saavat miljoonia katsojia.

Oman media-yhtiön lisäksi Linus Sebastian myy nykyisin myös fanituotteita huppareista vesipulloihin. Oheistuotemyynti on ollut yhtiölle nopeasti kasvava bisnes. Esimerkiksi New York Times kertoi Linus Media Groupin toiminnasta helmikuussa artikkelissaan.

Alkuperäinen Oura-mainos oli mediakonsernin Shortcircuit -kanavalla, joka julkaisee nimenomaan tuotevideoita laatikoiden avaamisesta. Videon pois vetämistä koskeva osuus oli kuitenkin huomattavasti suuremman yleisön perjantai-show’ssa, jossa Linus Sebastian ja Luke Lafreniere käsittelevät viikon teknologiauutisia.

”Vaikka tämä ei varsinaisesti ollut heidän syynsä, heidän reaktionsa ei ollut avuksi. Se ei ollut rakentavaa.”

Tuoreeella videolla Sebastian selittää muutenkin vaikeaa suhdettaan Ouraan.

Hänellä oli jo edellinen versio sormuksesta. Siitäkin oli aikoinaan tarkoitus kuvata mainos, mutta yhteistyö jäi puolitiehen, eikä videota koskaan julkaistu. Uuden sormusmallin ilmestyttyä Sebastian päätti päivittää tuotteensa uuteen versioon, kun siitä tuli tarjolle alennuskampanja vanhoille asiakkaille.

”Moni teistä näki minun käyttävän Ouraa ja kysyi siitä. Sitten Oura oli minuun yhteydessä ja ehdotti, että kokeillaan uudelleen mainoksen tekemistä. Niinpä kuvasimme videon ja pääsimme niin pitkälle, että se julkaistiin”, Sebastian kertoo.

Videon julkaisemisen jälkeen Oura oli yhteydessä Linus Media Groupiin.

”He olivat selvästi hyvin järkyttyneitä. Tarjosimme korjausta tilanteeseen. Selittäisimme lausuneemme nimen väärin, mutta sitten bisnesosastomme päätti vetää koko videon pois.”

Sebastianin mukaan koko soppa jätti huonon maun suuhun, eikä Linus Media Group aio tehdä enää yhteistyötä Ouran kanssa.

”Vaikka tämä ei varsinaisesti ollut heidän syynsä, heidän reaktionsa ei ollut avuksi. Se ei ollut rakentavaa.”

Lopuksi Sebastian kuittailee selvästi ärtyneenä Ouralle.

”Ette voi vain päättää itse ääntää jotain väärin ja sitten valittaa, kun muut eivät ymmärrä.”

Ouran johto kieltäytyi HS Vision haastattelusta. Yhtiö välitti ainoastaan kirjallisen lausunnon suomalaisen viestintäkumppaninsa kautta.

”Arvostamme suuresti yhteistyökumppaneitamme ja olemme Linus Tech Tipsin suuria faneja. Meillä on aina käytössä selkeä ja laaja ohjeistus yhteistyösisältöihin. Tässä nimenomaisessa yhteistyössä ohjeistuksen mukaiset kriteerit eivät täyttyneet. Pyysimme yhteistyökumppaniltamme kohtuullisia sisältömuutoksia, joita emme valitettavasti saaneet. Olemme pettyneitä lopputulokseen, mutta fanitamme edelleen Linus Tech Tipsin ja heidän sisältöjään.”

Ouran kanssa tehtyä kumppanisisältöä julkaistiin myös samaan Linus Media Group -konserniin kuuluvan Techlinked-kanavalla, jonka videolla nimi lausutaan oikein. Video on edelleen nähtävissä.

Oura-nimen lausuminen on toki ollut yhtiölle itselleen tärkeä osa brändin rakentamista heti alusta asti. Älysormuksen brändiä sen alussa rakentanut Aapo Bovellan kertoi elokuussa HS Vision haastattelussa, millainen ajatus nimen taustalla oli.

Dynaamisia tavuja, joilla luodaan mielikuva sohvalta lenkkipolulle ponnistavasta käyttäjästä, Bovellan kuvasi.

Tämä on sitä ”foneettista fiilistä”, jota brändityöläiset makustelevat.

”Tätä vasten me totesimme, että nimeen tarvitaan pyöreitä vokaaleita ja pehmeän kuuloinen konsonantti.”

Ideointi alkoi o-kirjaimesta. Se muistuttaa sormusta, eikä tunnettuja, o-alkuisia tuotenimiä ollut liiaksi.

Bovellan kävi läpi japanilaista sanastoa. Vaihtoehtoja kertyi muutama: oshin, joka on johdettu japanin kielen sanasta sydän. Ora, joka tarkoittaa kultaa. Ei riittävän uniikki, Bovellan ajatteli.

Mutta firman perustajat asuivat Oulussa: yhdistelmästä tuli Oura.

Se sointui suussa pehmeästi ja muistutti englannin kielen sanaa aura, jota new age -intoilijat käyttävät puhuessaan ”kehoenergiasta”.

Loppusilaus oli sattumaa. Selvisi, että Japanissa sijaitsee jo Oura-niminen kaupunki, jonka kirjoitusasussa o:n yläpuolella on pituusmerkki.

Tällainen makron-merkki kuvaa pitkää vokaalia. Samaa käytetään saamen kielissä.

Lue lisää: Näin Aapo Bovellan teki Ourasta janotun statussymbolin: "Nimi vaatii siis pyöreitä vokaaleita ja pehmeitä konsonantteja.”

Kuulostaa hienolta. Mutta avautuuko brändin lausuntaohje lainkaan englanninkieliselle yleisölle?

Jokainen kansainvälistä liiketoimintaa tekevä suomalainen yritys tietää sen: suomalaisten nimien lausuminen vaatii ohjeistamista. Nokia, Kone, Rovio, Outokumpu...

Kauppakorkeakoulu Hankenin professori Jaakko Aspara huomauttaa, että yrityksellä on toki moraalinen oikeus ja strateginen intressi päättää mainossisältöjen painotuksista ja viesteistä yksityiskohtia myöten.

”Mutta en edes yleisessä tapauksessa pitäisi brändin lausuntamuotoa sellaisena asiana, että jos se sanotaan mainoksessa hieman eri tavalla kuin yritys itse haluaisi, niin mainos kannattaisi sen takia perua”, Aspara kommentoi.

Tilanne olisi erilainen, jos kuluttaja saisi mainoksesta väärän kuvan jostain tuotteen tärkeästä ominaisuudesta. Brändin lausuntamuoto ei ole tällainen tärkeä tuoteominaisuus.

”Ouran olisi tässä tapauksessa kannattanut vaikuttajan syyllistämisen sijaan yrittää kääntää asia voitokseen, mahdollisesti pienellä huumorilla”, Aspara ehdottaa.

Vitsillä vedetty video siitä, miten vaikea Oura on lausua ja miten se itse asiassa pitäisi lausua, olisi todennäköisesti vain moninkertaistanut myös alkuperäisen sisällön huomioarvoa.

Vaikka suomalaisyrityksellä on oikeus valvoa brändinsä lausuntaa ”jopa herkästi loukkaantuvien primadonnamaisten influensserien suuntaan”, kuten Aspara asian muotoilee, se ei välttämättä kannata.

Niuhottamisella Oura sai todennäköisesti aikaan vain vahinkoa.

Oikaisu 5.10. kello 15.29: Alun perin Ouran lausunnossa oli viitattu Linus Tech Teamsiin, kyse on Linus Tech Tipsistä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita