Sähkön ja maakaasun hinta halpenee, mutta toinen uhka hiipii kuluttajien lompakolle yhä voimakkaammin

Kotitalouksien pelkoina ensi talvelle ovat olleet sähkön hinnan ja korkojen nousu. Viime viikkoina niiden uhka on kehittynyt eri suuntiin, kirjoittaa HS Vision toimittaja Tuomas Niskakangas.

2.11. 9:00

Suomalaisten lompakkoon on iskenyt tänä vuonna karu kaksoisisku. Energian hinnan kallistuminen on nostanut kotitalouksien lämmitys-, sähkö- ja liikkumiskuluja. Korkojen jyrkkä nousu on nostanut lainakustannuksia.

Erityisen pahassa asemassa ovat olleet ne kuluttajat, jotka asuvat sähkölämmitteisissä omakotitaloissa tai ovat ottaneet isoja lainoja.

Kotitalouksien kahdesta ongelmasta energiakriisi on saanut enemmän huomiota. Se iskee kuluttajien talouteen nopeammin ja ainakin aluksi kovemmalla kädellä. Ajatus paleltuvasta Euroopasta on pelottava eri tasolla kuin velkaantuneiden korkokurimus.

Viime viikkojen tiedot näyttävät kuitenkin kääntäneen vaakakuppia.

Energiakriisin osalta nähtävissä on paljon toivon merkkejä. Kaasuvarastot Euroopassa pullistelevat ja sääkin on ollut suopea. Sähkön ja maakaasun hinnat saavuttivat huippunsa elokuun lopussa ja ovat sen jälkeen laskeneet jyrkästi.

Kuka tietää, miten korkealle korkoja pitää vielä nostaa, jos keskuspankki aikoo pysyä tavoitteessaan tiukkana.

The New York Timesin mukaan ainakin yksi Algeriasta Eurooppaan matkalla ollut nesteytettyä maakaasua kuljettava tankkeri kääntyi jo kesken matkan Aasiaan paremman hinnan toivossa.

Talvi voi vielä tuoda ikäviä yllätyksiä, mutta nyt Euroopan energiatilanne näyttää paljon valoisammalta kuin kaksi tai kolme kuukautta sitten.

Toisin on korkojen laita. Maanantaina julkistetut tilastot eivät lupaa hyvää velallisille.

Inflaatio euroalueella ylitti ennusteet ja nousi ennakkotietojen mukaan taas uusille ennätystasoille, 10,7 prosenttiin. Euroopan keskuspankilta vaaditaan ehkä odotettuakin kovempia koronnostoja, jos se haluaa saada inflaation alas.

Vaara Euroopan jäätymisestä energiapulan takia on supistunut pieneksi – ainakin tänä talvena.

Toinen tilastojulkistus kertoi, että Euroopan talous jatkoi kasvuaan – hitaasti, mutta yllättävän sitkeästi. Tämä on tietysti hyvä asia, mutta korkojen nousua pelkäävälle velalliselle se on myös uhka.

Keskuspankit tietävät, että korkojen nosto hidastaa talouskasvua ja pahimmillaan ajaa talouden taantumaan. Yllättävän sitkeänä jatkunut talouden kasvu antaa keskuspankeille tilaa jatkaa korkojen nostoja yhä korkeammalle.

Talvelle pelätty yhdistelmä kalliita kuluttajahintoja ja korkeita lainakorkoja on toteutumassa odotettuakin jykevämpänä. Jokaisen yllättävän korkean inflaatioluvun myötä voimistuu myös pelko: mitä jos inflaatio vain jatkaa nousuaan?

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde sanoi tiistaina latvialaisen talouslehden Delfi Biznessin haastattelussa, että koronnostoja on jatkettava niin, että inflaatio taltutetaan takaisin kahden prosentin tasolle.

Kuka tietää, miten korkealle korkoja pitää vielä nostaa, jos keskuspankki aikoo pysyä tavoitteessaan tiukkana.

Myös katastrofiskenaarioiden todennäköisyydet ovat muuttuneet selvästi.

Vaara Euroopan jäätymisestä energiapulan takia on supistunut pieneksi – ainakin tänä talvena. Polttoaineiden ja sähkön hinnassa voidaan nähdä piikkejä, eivätkä sähkökatkot ole poissuljettuja. Lähtökohtaisesti energian pitäisi kuitenkin riittää talven yli.

Sen sijaan pelko siitä, että korkojen nousu aiheuttaa rahoitusmarkkinoilla kriisejä, on yhä merkittävä. Joillain velkavivulla terästetyillä markkinoilla, kuten Ruotsin kiinteistömarkkinoilla, on jo nähty suoranainen syöksykierre.

Vaikka eurooppalaiset kodit onnistutaan pitämään lämpiminä kylmimpinä kuukausina, talvesta voi silti tulla monille kotitalouksille taloudellisesti hyytävä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan