Toivo ja rohkeus eivät ole naiivia pöhinää

Suuri puhdistus pyyhkii miljardeja sijoittajien dollareita. Tuhkasta täytyy nousta terveempi ala jolla on merkitystä maapallolle, kirjoittaa HS Vision toimittaja Elina Lappalainen.

16.11. 7:00 | Päivitetty 16.11. 11:43

Maailman suurimmat ja arvostetuimmat pääomasijoitusrahastot näyttävät nyt hölmöiltä.

Jättimäiset venture capital -rahastot, kuten Tiger Global Management, Sequoia ja Softbank olivat sijoittajia romahtaneessa kryptopörssi FTX:ssä. Ne arvioivat FTX:n tammikuussa yli 30 miljardin euron arvoiseksi. Nyt tuo omaisuus on haihtunut ilmaan.

Ajoitus on hieman noloa Sequoian pitkäaikaiselle toimitusjohtajalle, pääomasijoitusalan legendana pidetylle Doug Leonelle, joka nousee torstaina kasvuyritystapahtuma Slushin lavalle tapahtuman ykköspuhujana. Sequioan sijoitus FTX:ssä oli 213,5 miljoonaa dollaria.

Doug Leone puhuu lavalla pitkän uransa opetuksista. Hän on nähnyt it-kuplan puhkeamisen ja finanssikriisin. Se antaa perspektiiviä myös nykyiseen myllerrykseen.

Kryptopörssin romahduksessa on samalla paljastunut se, että keisarilla ei ole vaatteita: moni iso rahasto on juossut kuumien startupien perässä eikä ole tehnyt asiaankuuluvia taustaselvityksiä. Vuodet 2020–2022 tullaan muistamaan hulluina aikoina, kun raha oli löysää, sijoittajat kilpailivat kuka saa kirjoittaa isoja shekkejä ja kilpajuoksussa yritysten arvostustasot paisuivat kuplaksi. Ainakin Yhdysvalloissa.

Viime vuosina myös monen Piilaakson teknologiajätin maine on romuttunut. Facebookin emoyhtiö Meta kompuroi kohusta toiseen. Elon Muskin sekoilut Twitterin kanssa vievät kaiken uskon miljardööri-perustajan kyvyistä johtaa yritystä – tai järjestä ja moraalista ylipäätään. Eikä verkkokauppajätti Amazonillakaan ole puhtoinen yritysmaine.

Teknologiayhtiöiden vallasta ja sen väärinkäytöksistä tai esimerkiksi alustayhtiöiden tuottamista ongelmista keskustellaan nyt enemmän kuin koskaan.

Yhdysvalloissa teknologiapörssi Nasdaqin indeksin arvosta on haihtunut vuodessa lähes 30 prosenttia. Samalla kun pörssilistattujen teknologiayhtiöiden arvosta katoaa miljardeja, myös listaamattomissa kasvuyrityksissä käy rytinä.

Tuntuu siltä, että jokin aikakausi on päättymässä.

Ei ihme, että ajatus Piilaakson kulttuurin ihannoimisesta tuntuu nyt menneeltä maailmalta.

Lue lisää: Mikä talousjournalismia vaivaa? Viisi ajattelijaa kertoo.

Kun inflaatio laukkaa, Euroopassa on sota ja kuluttajia huolettaa ruoan ja sähkön kallistuminen, teknologiayhtiöillä rikastuvien yrittäjien maailma tuntuu vieraannuttavalta.

Olisi hirveän helppo olla kyyninen ja kriittinen.

Samalla ei saa kadota se, mikä on tärkeää ja tervettä.

Startup-ekosysteemin on yhä vahvemmin oikeutettava yhteiskunnallinen paikkansa sillä, mitä arvoa ne kykenevät yhteiskunnalle luomaan.

Kriittisyys ei saa viedä asenteita takaisin siihen kymmenen vuoden takaiseen Suomeen, jossa olimme ennen kuin Slushista kasvoi iso ilmiö ja Suomeen menestyvä kasvuyrityskenttä.

Kasvuyrityksillä, niiden luomalla teknologialla, työpaikoilla ja talouskasvulla on nimittäin Suomelle tärkeä rooli.

Pelkästään Suomen startup-yhteisöön kuuluvien 116 yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2021 oli 3,5 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 62 prosenttia.

Alan tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä kasvuyritysten liikevaihto nousisi 10 miljardiin ja suomalaisesta startup-ekosysteemistä tulisi metsä- ja metalliteollisuuden kaltainen tukijalka maan taloudelle.

Vertailukohdaksi voi nostaa sen, että koko kotimainen yrityssektori käytti tutkimus- ja kehittämistoimintaan yhteensä 4,2 miljardia euroa vuonna 2021.

Siihen verrattunakin kasvuyritysten rahoitus on merkittävä investointiruiske yritysten tuotekehitykseen, liiketoiminnan kasvattamiseen ja kansainvälistymiseen.

Pääomasijoitusalan vaikuttavuustutkimuksen mukaan kasvuyritykset todella kasvavat verrokkejaan nopeammin. Pääomarahoitettujen startupien keskimääräinen vuosikasvu oli viiden vuoden aikana 56 prosenttia, kun verrokkiryhmän kasvu jäi yhdeksään prosenttiin.

Kyse on myös Suomen yrityskannan uusiutumisesta, mikä on terveen talouden merkki. Uusien yritysten perustaminen ja menestystarinoiden nousu kertoo talouden elinvoimasta.

Viime vuosina Suomeen on syntynyt lukuisia sellaisia menestystarinoita, jotka työllistävät jo satoja ihmisiä, tuovat verotuloja ja osaamista Suomeen. Niiden joukossa ovat esimerkiksi yli miljardin euron arvoiseksi arvioidut yhtiöt, kuten ohjelmistoyhtiöt Relex ja Aiven, tai niiden tuntumassa olevat markkinointiteknologian yhtiöt Supermetrics ja Smartly.

Tietysti tällaisten yritysten kasvun arvon voi kyseenalaistaa. Mikä on sen arvo kansantaloudelle, jos jonkun yrityksen markkina-arvoksi on jollain kriteereillä laskettu miljardi? Pelkkä rahoituksen kerääminen ja yritysten arvonnousu eivät riitä itseisarvoksi. Facebook ja Amazonkin ovat olleet monella mittarilla kasvavia, miljardien arvoisia ja tuoneet talouskasvua. Se ei riitä juhlaan.

Teknologia-yritysten ja myös Suomen startup-ekosysteemin on yhä vahvemmin oikeutettava yhteiskunnallinen paikkansa sillä, mitä arvoa ne kykenevät yhteiskunnalle luomaan. Siis todellista merkitystä, tekemään maailmasta jotenkin paremman paikan ihmisille ja ympäristölle.

Kyse on siitä tuottavuuden kasvusta, josta tuleva hyvinvointivaltiomme rahoittaminenkin riippuu. Tuottavuusloikka vaatii investointeja ja teknologista kehitystä.

”Markkinatalouden täytyy toimia, jotta parhaat teknologiat etenevät nopeasti ja laajasti. Tämä vaatii sitä, että tehokkaimmat yritykset kasvavat nopeammin kuin vanhoja teknologioita käyttävät, vähemmän tehokkaat yritykset. Luovan tuhon pitäisi toimia. [...] Uudet työt, ihmisten siirtyminen tuottavimpiin tehtäviin ja innovaatioiden soveltaminen laajasti yhteiskunnassa ovat edellytyksiä elintason nousulle”, kirjoittaa myös Risto Murto tuoreessa kirjassaan Puuttuvat puoli miljoonaa.

Nimenomaan Slushia rakentavissa nuorissa ja muissa startup-ekosysteemin uuden sukupolven edustajissa näkyy toivon kipinä. Sukupolven arvot näkyvät myös opiskelijoiden yrittäjyysjärjestö Aaltoes:n ja opiskelijoiden startup-rahasto Waven toiminnassa.

Lue lisää: Aiemmin ihailtiin Piilaaksoa ja haaveiltiin äkkirikastumisesta. Nyt Otaniemessä kasvaa uudenlainen startup-yrittäjien sukupolvi. "Mietimme, teemmekö nyt oikeita ja hyviä asioita."

Tänä vuonna Slushin teema on aamunkoitto, break of dawn. Järjestäjät tarkoittavat sillä sitä, että olemme uuden teknologisen aikakauden kynnyksellä. He uskovat, että nämä teknologiat luovat paremman tulevaisuuden ihmiskunnalle ja maailmalle.

”Tulemme muistelemaan 2020-lukua aikana, jolloin moni tulevaisuuttamme määrittelevä teknologia mullistui. Siksi esillä on yrityksiä, jotka näyttävät, miltä maailmamme voisi näyttää 10–20 vuoden kuluttua”, Slushin nykyinen toimitusjohtaja Eerika Savolainen sanoo.

Siksi Slushissa on erillinen lava uusille teknologioille, kuten energiaratkaisut, bioteknologiat, avaruus, kvanttiteknologia ja tekoäly – joilla on viime vuosina nähty tärkeitä läpimurtoja. Nyt puhutaan tiedepohjaisista teknologioista. Yhä useampi pääomasijoittajakin on entistä kiinnostuneempi sijoituskohteidensa vaikuttavuudesta ja kestävyyskriteereistä.

Kun rytinä markkinoilla on ohi, meillä pitää yhä olla jäljellä halu rakentaa ja kasvaa, keksiä ja investoida.

Uusi sukupolvi tuntuu laajemminkin ymmärtäneen sen, että saadakseen oikeutuksen yhteiskunnalta, teknologian on palveltava sitä. Tavoitteena ei voi olla vain opportunistinen rikastuminen kaavalla: rakenna kasvuyritys, kasvata yrityksesi arvo nopeasti maksimaaliseksi, myy ja rahasta.

Slushin ensimmäisen sukupolven toimitusjohtaja Miki Kuusi perusti ruoankuljetuksen teknologiayhtiö Woltin.

Neljäs Slush-johtaja Andreas Saari on ollut puolestaan perustamassa ilmastostartupia, jonka tavoitteena on sitoa ilmasta hiilidioksidia.

Jos emme halua antaa tulevaisuuden teknologioissakin valtaa Yhdysvalloille ja Kiinalle, meillä täytyy olla eurooppalainen vaihtoehto, sitä Euroopan teknologista omavaraisuutta. Silloin myös teknologiayhtiöissä saadaan pidettyä mukana meille tärkeät arvot.

Lue lisää: Slushin entinen johtaja haluaa tehdä hiilidioksidista raaka-ainetta teollisuudelle

Samaan aikaan julkisuuteen pitää mahtua kaksi eri puhetapaa, sillä ne ovat yhtä aikaa totta.

Voi kritisoida hypeä, pääomasijoittajien hölmöilyä maailmalla, Elon Muskin toimintaa ja Metan ja Amazonin kaltaisia jättejä.

Samaan aikaan voi kertoa uusista teknologioista ja niiden merkityksestä, jakaa oppeja parhailta kasvuyrityksiltä ja kertoa inspiroivia ja positiivisiakin tarinoita.

Sillä kun rytinä markkinoilla on ohi, meillä pitää yhä olla jäljellä halu rakentaa ja kasvaa, keksiä ja investoida. Näillä yrityksillä ja teknologioilla voi olla merkitystä.

Pitää olla toivoa ja rohkeutta.

Siitä Slush meitä muistuttaa, ja siksi sen naiivin utopistiselta ensin kuulostava innostus ei ole vain pöhinää.

Lue lisää: Epävarma markkinatilanne on saanut sijoittajat varovaisiksi – ”Slushin arvo on nyt korkeampi kuin koskaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan