Saksalaisen huippurahaston löytö Suomesta yllättää

Euroopan parhaita kasvuyhtiöitä seulova rahasto satsaa nyt Ruotsiin. Helsingin pörssistä sillä on yllättävä suosikki.

Kaivosteknologiaa toimittava Metso Outotec on pitänyt pintansa Helsingin pörssin laskumarkkinassa. Osake kiinnostaa myös ulkomaisia analyytikkoja.

23.11. 7:00 | Päivitetty 23.11. 8:39

Euroopan osakemarkkinoilla varaudutaan vaikeaan talveen.

Inflaatio laukkaa euroalueella, ja Euroopan keskuspankki (EKP) jatkaa luultavasti koronnostoja. Energiakriisistä voi seurata syväkin taantuma.

Mutta kun lähitulevaisuus synkkenee, osakemarkkinoilla voi tehdä löytöjä.

Sellaisia on viime vuodet tehty erityisen paljon saksalaisessa investointipankki Berenbergissä – pankin Small Cap -osakerahasto on luokassaan lähivuosien tuottoisimpia eurooppalaisia osakepoimijoita.

Rahaston strategia on käytännössä haravoida vähemmän seurattuja markkina-alueita ja etsiä niistä salkkuunsa aliarvostettuja kasvuyhtiöitä.

Viime vuodet Small Cap ja samaa strategiaa noudattava Berenberg European Micro Cap ovat olleet rahastovertailuissa maailman parhaimmistoa. Molemmat sijoittuivat vuonna 2021 globaalin tuottotilaston kärkisijoille.

Onnistumisesta on päävastuussa Berenbergin analyytikko Peter Kraus. Häneltä on syytä kysyä, miten markkinaa tulisi luovia kriisitalven kynnyksellä.

Peter Kraus.

Kraus sanoo painottavansa osakepoiminnassa innovaatioita ja vahvaa tasetta. Suuria arvostuskertoimia ei kannata pelätä nytkään, jos uskoo yhtiön kasvuun.

Entä Helsingin pörssi? Sikäli Small Cap (suomeksi pieni markkina-arvo) on suomalaisittain harhaanjohtava nimitys, että mukaan mahtuu Helsingin pörssin mittapuulla suuriakin yhtiöitä.

Kraus on silti löytänyt Helsingin pörssistä ostettavaa niukasti. Reunamarkkina ei näytä houkuttelevan. Small Cap -rahastolla on osakeomistuksia yhteensä kolmesta suomalaisyrityksestä.

Salkusta löytyvät kiuasyhtiö Harvia ja terveysteknologian Revenio. Kumpikaan ei ole yllättävä valinta: Harvia ja Revenio ovat kotipörssin kehutuimpia kasvuyhtiöitä.

Mutta kolmas poiminta yllättää: Metso Outotec. Sitä ei hinnoitella kasvuyhtiöksi – kysehän on kaivosjätistä. Metso Outotec on toimialansa suurimpia konepajoja, joka toimittaa massiivisia koneita ja huoltaa niitä. Sulatusuuneja, murskauslaitteita kiviainesalalle ja sen sellaista.

Mikä suomalaisessa kaivosteknologiassa kiinnostaa? Kraus pitää Metso Outotecin tunnuslukuja erinomaisina. Yhtiö saavuttaa sijoitetulle pääomalle korkean tuoton.

”Uskomme, että Metso Outotec on aliarvostettu ja laadukas teollisuusyhtiö”, Kraus sanoo.

”Ja taustalla on vahvoja kasvun ajureita, sähköistyminen ja kaivosalan energiasiirtymä.”

Metso Outotecin tulevaisuutta kirkastaa Krausin mukaan kaivosalan tulevaisuus. Sähköistyminen vaatii malmia.

Valtaosa maailmassa tuotetusta kuparista on jossain vaiheessa kosketuksissa Metso Outotecin laitteiden tai osaamisen kanssa, arvioi HS:lle yhtiön nykyinen varatoimitusjohtaja Markku Teräsvasara.

Toisaalta kyse voi olla valinnanvaran puutteesta. Kaivossektorin edustus on Krausin salkuissa hyvin ohutta, koska useimmat alan yhtiöt ovat joko heikkotaseisia tai ne eivät läpäise pankin asettamaa vastuullisuuden ESG-seulaa, Kraus sanoo.

”Mutta Metso Outotecin ohella omistamme muutamia erittäin kiinnostavia yhtiöitä, jotka hyötyvät tästä trendistä.”

Ruotsin innovointikulttuuria Kraus kehuu erityisesti.

Kraus vastaa kohteliaasti uteluihin Helsingin pörssiyhtiöistä. Ikävä totuus kuitenkin on, että enemmän häntä kiinnostavat länsinaapurin kasvuraketit.

Small Cap -rahastoilla on huomattava ylipaino Tukholman pörssiin. Salkun omistuksista on listattu sinne neljännes.

”Kaikissa Pohjoismaiden pörsseissä, mutta etenkin Ruotsissa, on pitkällä aikavälillä tehty muuta Eurooppaa parempaa tulosta”, Kraus sanoo.

Pohjoismaiden erinomaisuus perustuu Krausin mukaan innovoinnille ja sille, että yhtiöiden sisäpiirillä on tapana omistaa runsaasti yhtiön osakkeita. Tämä johtaa usein nopeampaan kasvuun ja parempaan kannattavuuteen.

Mutta juuri Ruotsin innovointikulttuuria Kraus kehuu erityisesti. Maassa syntyy jatkuvasti teknologia- ja terveydenhuoltoalan kasvuraketteja. Tällä hetkellä Small Cap -rahaston suurimpia omistuksia on Surgical Science Sweden -terveysteknologiayhtiö, joka kehittää virtuaalitodellisuuslaitteita lääkärikoulutukseen.

”Löydämme sieltä jatkuvasti kiinnostavia tulevia markkinajohtajia, joita haluamme omistaa pitkään.”

”Vuoden alusta Ruotsi on kehittynyt Euroopan pörsseistä melkeinpä huonoiten. Me näemme tämän ostopaikkana.”

Ruotsin ohella Kraus sanoo seuraavansa tiiviisti italialaisia pörssiyhtiöitä. Ne ovat omituisen ylenkatsottuja, vaikka laatua on hänen mukaansa sekä perusteollisuudessa että teknologiasektorilla.

Tänä vuonna Krausin huippurahastot ovat miinuksella selvästi vertailuindeksiä enemmän.

Kurssien heilahdellessa kasvusijoittaja polttaa usein näppinsä. Voi olla, että markkinasykli hylkää tietyt kasvuyhtiöt myös pidemmäksi aikaa.

”Pidämme painotuksen teknologiassa. Muista sektoreista voi tulla yhtä kiinnostavia, jos ne osoittavat yhtä houkuttelevaa tuloskasvua”, Kraus sanoo.

Markkina-asiantuntijat arvioivat HS Visiolle alkuviikosta, että tuleva taantuma on hinnoiteltu pörsseihin yhä optimistisesti: ensi vuoden tulosennusteissa on muualla kuin Yhdysvalloissa yhä leikkausvaraa.

Lue lisää: Onko pörsseissä pahin vasta edessä? Strategit kertovat, mihin sijoittajan kannattaa nyt varautua.

Kraus on asiasta eri mieltä.

”Nykyinen laskusuhdanne on erittäin tiiviisti seurattu ja odotettu, ja osakekurssit ovat korjaantuneet houkutteleville arvostustasoille. Uskomme, että lähitulevaisuuden heikkenevät tulokset ovat jo sisällä hinnoissa.”

Markkinakäänne voi lisäksi olla äkillinen. Krausin mukaan kasvuosakkeiden kurssilaskun taustalla on eritoten pitkien velkakirjojen kohonnut korkotuotto. Kun Euroopan inflaatiopiikki jää taakse ja ohjauskorot seuraavat perässä, kasvuyhtiöiden kurssipohjat jäävät nopeasti taakse.

”Pitkällä aikavälillä olemme joka tapauksessa täysin vakuuttuneita siitä, että osakekurssit seuraavat tuloskasvua.”

Oikaisu 23.11. klo 8.38: korjattu Markku Teräsvasaran titteliksi varatoimitusjohtaja. Teräsvasara toimi Outotecin toimitusjohtajana ennen yritysten fuusiota.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita