Mikki Hiiri merihädässä

Vanha toimitusjohtaja palasi yllättäen kangistuvan mediamahdin ruoriin. Disneyn pitää nyt selvittää, miten suoratoistosta saa järkevää bisnestä, kirjoittaa HS Vision toimittaja Joakim Westrén-Doll.

Disneyn entinen ja nykyinen toimitusjohtaja Bob Iger on kiperän haasteen edessä.

24.11. 9:00

Maailman suurin mediayhtiö Disney hätkähdytti alkuviikosta markkinoita.

Yhtiön hallitus antoi pystymetsästä kenkää toimitusjohtaja Bob Chapekille ja nosti tilalle hänen edeltäjänsä Bob Igerin.

Tämä on merkki siitä, että mediamahdilla on tukalat oltavat. Juuri Iger siunasi seuraajakseen toisen Bobin kaksi vuotta sitten, mutta vallanvaihto jäi torsoksi.

Disneyn kaltaiselle supervallalle ei helposti näe eksistentiaalisia murheita, mutta niiden kanssa yhtiö nyt painii. Viihdeala on murroksessa.

Marraskuussa Disney julkaisi osavuosituloksen, joka oli hirveämpi kuin piirroselokuva Fantasian Tšernobog-demonin saatanalliset bakkanaalit. Osakekurssi laski jyrkimmin vuosikymmeniin, ja pääkonttorilla painettiin paniikkinappulaa.

Disneyn hallituksen mukaan Iger tulee luovimaan yhtiötä läpi ”käänteentekevien olojen”. Televisiobisnes kutistuu hitaasti mutta varmasti, ja kasvua tulisi etsiä muualta.

Ei tarvitse olla mestarietsivä Basil Hiiri, jotta Disneyn tuoreesta tilinpäätöksestä hahmottaa jutun jujun.

Lokakuussa päättyneenä tilivuonna Disney nettosi tv-bisneksestä 8,5 miljardia dollaria. Rahavirtojen tukipilarina toimivat yhä huvi- ja teemapuistot, mutta ne eivät nyt tuoneet riittävästi vetoapua – esimerkiksi Kiinan koronapolitiikka on pitänyt Shanghain massiivisen Disneylandin säpissä.

Sitten savuava ase: suoratoistobisneksestä Disney kirjasi neljän miljardin dollarin tappiot. Pelkästään viime neljänneksellä tappiota kertyi puolitoista miljardia.

Juuri tähän kuluhullutteluun sijoittajat ovat kyllästyneitä. Löysää rahaa on pumpattu miljarditolkulla suoratoistoon, mutta se näkyy viivan alla vain verenvuotona.

Hintatasoksi asettui täysin sattumanvaraisia rahasummia.

Bob Igerin paluuseen suhtauduttiin osakemarkkinoilla hurmioituneesti. Reaktio on hassu sikäli, että juuri Iger saatteli Disneyn suoratoistosotiin. Hän julisti vuonna 2017, että yhtiö veisi immateriaaliaarteensa omalle alustalle sen sijaan, että niitä kaupattaisiin Netflixille tai muille suoratoistopalveluille.

Toki kasvu on sittemmin ollut kovaa. Elokuussa Disneyn suoratoistoalustat (mukaan lukien tv-sarjojen Hulu ja urheilun ESPN+) ohittivat jo Netflixin tilaajamäärät 210 miljoonan kappaleen tienoilla.

Ansaintamallit ovat yhä osin kateissa. Siihen markkinoiden kärsivällisyys ei tahdo riittää.

Disney kokeilee seuraavaksi nostaa Disney+-palvelun hintaa Yhdysvalloissa yli kolmanneksella 11 dollariin. Rinnalle tulee mainosten ryydittämä edullisempi tilaustaso. Mainosmallia testaa ensi vuonna myös Netflix.

Yksitoista dollaria ei sekään ole järin paljoa.

Siinä asian ydin: kun mediajätit lähtivät kilpaan silmäpareista kannattamattomien alustarakettien kanssa, hintatasoksi asettui täysin sattumanvaraisia rahasummia.

Tuotetun viihteen arvo määrittyi yhtäkkiä absurdilla tavalla – tuotoksesta tuli alisteista tarjoomalle. Kärsijäksi joutuivat sisältöjen tekijät.

Sellaista on jälkikapitalismi. Parhaiten kuviota tähdentää musiikkipuolen Spotify, joka on vuosikaudet polttanut muusikoilta revityn lisäarvon kannattamattomaan kasvuunsa.

Igerille Disney on antanut kaksi vuotta aikaa miettiä kasvustrategia uusiksi.

Tämän edellisellä valtakaudella yhtiö liitti itseensä Pixarin, Marvelin ja Lucasfilmin ja muuntautui viihteen ylivallaksi. Myös nykyongelmat voivat ratketa yritysostolla.

Oleellisempaa olisi miettiä asiakassopimus uusiksi. Ja Disney siihen pystyy, jos joku.

Suuryhtiötä palvovat nörtit ja avuttomat pikkulapset ovat oikeastaan Bob Igerin niskalenkissä. Sisällön hinta ei ole neuvottelukysymys: maksaa, mitä maksaa. Tämä kirkastuu ehkä joskus myös Disneylle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan