Euroalueelle ennustettu taantuma on alkanut vaikuttaa yhä enemmän Samuel Beckettin Huomenna hän tulee -näytelmän Godot’lta.
Näytelmässä kaksi kulkuria vartoavat henkilöä nimeltä Godot, jonka pitäisi saapua heidän luokseen viimeistään huomenna. Mikään ei tosin viittaa siihen, että Godot todella saapuisi huomenna, mutta kulkurit uskottelevat silti toisilleen, että huomenna hän tulee.
Taantumaa on ennustettu viime kesästä asti, ja sen pitäisi olla koko ajan lähempänä. Vielä se ei ole kuitenkaan alkanut.
Viimeisimpien arvioiden mukaan on jopa mahdollista, ettei euroalue kohtaa taantumaa lopulta ollenkaan. Samalla on edelleen mahdollista, että euroalue kohtaa taantuman.
Se voi alkaa jo huomenna. Tai sitten ei.
Talouden ennustamiseen liittyy toki aina epävarmuutta. Ennusteet ovat parhaimmillaankin vain valistuneita arvioita siitä, mitä tuleman ehkä pitää.
Tällä viikolla käynnistyneellä tuloskaudella analyytikot ovat kehottaneet lukemaan tarkasti yhtiöiden näkymiä ja ohjeistuksia. Niiden pitäisi kertoa jotakin tulevaisuudesta.
Tuloksensa loppuviikosta julkistaneet Elisa, Kone, Nokia ja SSAB ovat kuitenkin avanneet näkymiään varsin varoen ja vähäsanaisesti.
Kaikki ovat korostaneet tulosjulkistuksissaan epävarmuutta talouskehityksen suunnasta. Samaan hengenvetoon ne toteavat luottavansa kykyynsä selviytyä epävarmuuden keskellä.
”Käänne huonompaan todennäköisesti kuitenkin vain lykkääntyi.
Alkaneella tuloskaudella on ehditty myös jo nähdä, mitä seuraa, kun ennustukset eivät käy toteen: syntyy yllätyksiä.
Sekä Koneen että Nokian tulokset ovat olleet yllätyksiä. Ne ovat osoittautuneet odotettua paremmiksi. Koronaviruksen, Ukrainan sodan, inflaation ja energiakriisin ryydittämä vuosi antoi odottaa heikompia tuloksia etenkin viimeiseltä neljännekseltä.
Lue lisää: Nokia yllätti vahvalla tuloksella ja uskoo kannattavuuden paranemisen jatkuvan
Lue lisää: Kone aloittaa suuruudistukset: Suomessa 150 työpaikkaa vaarassa
Käänne huonompaan todennäköisesti kuitenkin vain lykkääntyi. Jos viime vuoden loppu oli tulosten osalta vielä vahva, niin tämän vuoden alku ei ainakaan enää ole.
Tällainen päättely on sinällään johdonmukaista, koska inflaation ja energiakriisin vaikutukset ilmenevät taloudessa viiveellä, jonka pituudesta ei ole varmuutta.
Varmuutta vain ei ole siitäkään, kuinka vakaviksi tai lieviksi vaikutukset lopulta jäävät.
Epävarman tilanteen keskellä monet yritykset ovat silti vakuuttuneita tarpeestaan vähentää väkeä. Perusteluissaan ne ovat pääasiassa vedonneet edellä mainittuihin talouden epävarmuustekijöihin, kuten inflaatioon ja energiakriisiin.
”Pandemia, komponenttipula, geopoliittinen tilanne ja inflaatio... Tämä on puhki kulunut keskustelu, mutta edellä mainitut eivät voi olla vaikuttamatta ostokäyttäytymiseen”, selitti Valmet Automotiven valmistusliiketoiminnan johtaja Pasi Rannus yhtiön ilmoittamaa 630 henkilön sopeutustarvetta Helsingin Sanomille.
Edellisessä osavuosikatsauksessaan loistavan tulosputkensa jatkumista povannut Kesko puolestaan perusteli tammikuisten muutosneuvottelujen aloittamista ”kaupan toimintaympäristössä olevilla merkittävillä epävarmuuksilla”.
