Suomeen on lyhyessä ajassa perustettu noin sata padelhallia, mutta tällaista ei aiemmin ole nähty.
Kun astuu sisään Turun keskustan lähelle valmistuvaan urheilukeskus Boostiin, ensimmäisenä vaikutuksen tekee hallin koko. Pelkkä halliosa on laajuudeltaan 3 300 neliömetriä eli kahdeksan koripallokentän verran. Korkeutta on 12 metriä.
Sivulle on rakentumassa kiinteä katsomo, johon mahtuu satoja katsojia. Hallin varsinainen hienous on sen sivusiipi, jonka kolmesta kerroksesta näkee ikkunoiden läpi padelhallin puolelle. Peliä voi katsella kuntosalilta, saunoista tai kolmoskerroksen baaritiskiltä.
Rakennustyöt käyvät kiivaana keskuksessa, jonka on määrä valmistua kesäkuun alkuun mennessä.
Kustannusarvio: 13 miljoonaa euroa.
Padelin suosion räjähdettyä Suomeen on viime vuosina noussut useita uudenkarheita ja prameita padelhalleja. Kenttien määrällä mitattuna Boost jää kolmellatoista kentällään kakkoseksi Espoon Kerassa sijaitsevalle Padel Houselle.
Kokonaisuutena Boostista näyttää olevan muotoutumassa puitteiltaan Suomen padelkeskusten ykkönen.
Keskus on huipennus padelhuuman käynnistämälle kenttien kilparakentamiselle.
Boostin valmistuminen merkitsee samalla buumin loppua – ainakin toistaiseksi. Nopea kasvu on vaihtumassa taisteluun liiketoiminnan kannattavuudesta, eivätkä kaikki yrittäjät tule selviämään siitä taistelusta.
Pelkästään Turun seudulla kenttämäärä on moninkertaistunut siitä, kun Boost aloitti hankkeensa kaksi ja puoli vuotta sitten. Markkina on muuttunut.
”Saa nähdä, miten meille käy”, yrittäjä Kristian Vuorenvirta sanoo.
Kenttien asennus alkaa maaliskuussa. Keskukseen tulee kymmenen nelinpelikenttää ja kolme kaksinpelikenttää. Nelinpelikentistä neljä on kisakenttiä, joilla palloa mahtuu hakemaan myös kentän ulkopuolelta.
Boostin kolmekymppisten yrittäjien joukkoon kuuluvat Vuorenvirran lisäksi Paavo Koivisto, Kristoffer Strandberg, Casimir Linnaila ja Eemeli Aaltonen.
Kiinteistön rakennuttaja puolestaan on Eemeli Aaltosen isä, Turun Kupittaan Citymarketin kauppias Hannu Aaltonen.
Projekti lähti käyntiin, kun nuoret miehet menivät esittelemään Aaltoselle padelin suosion raketinomaista kasvua.
Suunnitelmana oli mahdollisimman kustannustehokkaasti rakennettu seitsemän kentän kylmähalli. Hannu Aaltosen kannustamana he päätyivät kuitenkin lopulta kunnianhimoisempaan suunnitelmaan.
Lopputulos alkaa nyt hahmottua ympärillämme rakennusyhtiö Laptin toimesta. Kuntosali on suuri ja siihen myydään jäsenyyksiä erikseen. On golfsimulaattoreita, kokoustiloja ja vielä tarkemmin määrittelemätön tila, josta voisi tulla esimerkiksi joogastudio.
Yhteistyökumppanien nimet vilahtelevat yrittäjien puheissa tiiviisti.
Monipuolinen tulovirta on tarpeen, koska padelin kilpailutilanne on kiristynyt. Pelivuorojen kysyntä on kovaa, mutta kenttien tarjonta on kasvanut vielä nopeammin.
Suomessa on jo kasapäin padelkenttiä, joiden käyttöaste on alhainen.
Boost luottaa kilpailussa sijaintiinsa ja konseptiinsa. Turun Vähäheikkilä on kasvava asuinalue lähellä keskustaa. Vieressä on myös ostovoimaisten kuluttajien asuttama Hirvensalo.
Konseptiksi on valittu premiumkeskus, johon on pelien jälkeen mukava jäädä viihtymään juoma kädessä.
Vuorenvirran mukaan Boostin pitää saada kaikki kolmetoista padelkenttää täyteen prime timena eli arki-iltoina. Päivätuntien myynti on plussaa.
Haaste Boostilla on raskas kulutaakka. Silti se ei voi pyytää padeltunnista kovempaa hintaa kuin vaatimattomammissa halleissa.
”Siinä voi ehkä olla jonkun euron jousto. Käytännössä meidän pitää mennä Turun markkinahinnoilla, mitä ne ovatkaan ensi kesäkuussa”, Vuorenvirta sanoo.
Yhtiön alustavissa malleissa padelvuorot toisivat tuloista 40 prosenttia ja kuntosali 30 prosenttia, mutta oletukset ovat tässä vaiheessa karkeita.
Turun kaupungilla oli tiukat vaatimukset hallin ulkopinnoille, koska urheilukeskus sijaitsee kasvavalla Vähäheikkilän asuinalueella eikä teollisuusalueella, kuten monet muut padelhallit.
Suomen padelhallien suuri puheenaihe tänä talvena on ollut Ruotsin padelkuplan puhkeaminen. Padelin ympärille kehkeytyneen liiketoiminnan kasvu meni överiksi ja pysähtyi viime vuonna länsinaapurissa kuin seinään. Halleja on suljettu kymmenittäin.
Ruotsin lehdistössä on puhuttu padeldödenistä, padelkuolemasta. Julkisuus on kääntynyt murhaavaksi, vaikka itse harrastus on yhä suosittu ja näyttää tulleen jäädäkseen.
Suomessakaan ei padelista enää puhuta ohimenevänä hullutuksena, mutta liiketoimintapuolella on paljon avoimia kysymyksiä.
Eteläisessä Suomessa sisä- ja ulkokenttiä pyörittävän Open Padelin toimitusjohtaja Marius Van Andringa sanoo, että tilanne on halliyhtiöille haastava. Vuokrat ja energian hinta nousevat, mutta tuloja on vaikea kasvattaa samassa tahdissa.
”Se on suuri haaste tällä hetkellä. Viime vuosi oli vahvaa kasvuvaihetta. Siitä on siirrytty kannattavuusvaiheeseen”, Van Andringa sanoo.
Kenttien määrän osalta Suomessa on saavutettu Van Andringan mukaan breaking point.
”Jos kenttien nykyisen määrän kertoisi 1,2:lla, yrittäjät voisivat aika paljon huonommin”, hän arvioi.
Open Padelin kasvusuunnitelmia ei ole pistetty roskakoriin, mutta ne ovat toistaiseksi hyllyllä. ”Ettei kävisi kuten Ruotsissa.”
Kenttien määrän nopeaan kasvuun vaikutti osin pandemiaharha. Useat padelhallit pitivät ovensa auki, kun muut harrastuspaikat sulkeutuivat. Etätyöaika mahdollisti monille pelaamisen päivisin, ja kentillä kävi arkena kuhina aamusta iltaan.
Varausasteet kääntyivät halleissa äkisti laskuun, kun koronarajoitukset loppuivat ja etätyömoodista tapahtui paluu arkeen.
”Se ei ole realismia, mitä korona-aikana tapahtui. Oli ihan sama millaisen nakkikiskan laittoi pystyyn, niin pelaajia riitti”, sanoo Padel Housen perustaja Sasu Mellanen.
Padel House pyörittää Suomen suurinta padelkeskusta Espoon Kerassa. Kahdessa vierekkäisessä entisessä teollisuushallissa on 30 sisäkenttää ja pihalla kolme lisää.
Keskus on pärjännyt kilpailussa hyvin, paljolti aktiivisen seuratoiminnan ansiosta.
”Se ollut ehdottoman tärkeä asia. Ja sen merkitys vain kasvaa”, Mellanen sanoo.
Irtovuorojen myynti ilta-aikaan onnistuu melkein kaikilta halleilta, mutta aamu- ja päivävuorojen myyntiin tarvitaan aamupala- ja lounaspadeleita, yritystapahtumia ja juniorivalmennusta.
Padel Houselle vetovoimaa on tuonut seuran toiminnanjohtajana aiemmin toiminut Max Sjövall, Suomen Mr. Padel. Sjövall oli Suomen padelin selkeä ykköspelaaja, kun lajin suosio lähti nopeaan kasvuun ja on edelleen tunnetuin huippupelaajista.
Padel Housen tulevaisuus on pääkaupunkiseudun padelin suuria kysymyksiä, sillä sen hallien vuokrasopimus päättyy noin 2,5 vuoden päästä. Hallien päälle on kaavoitettu asuinalue.
”Valtaosa johtavista padelkeskuksista on ruotsalaisten padelketjujen omistuksessa.
Padel House oli HS Vision tietojen mukaan perustamassa uutta hallia ainakin Vantaalle lähelle Myyrmäen keskustaa, mutta nyt hanke ei näytä olevan toteutumassa.
Mellanen ei kommentoi yksittäisiä hankesuunnitelmia.
”Kustannusten nousu on aiheuttanut monen hankkeen viivästymisen”, hän sanoo.
Mellasen mukaan Padel House on aktiivisesti mukana pääkaupunkiseudulla vireillä olevissa kenttähankkeissa. Lopulta joukosta valikoituu ehkä kaksi, joilla Padel Housen nykyiset kentät voitaisiin korvata.
Suurin pääkaupunkiseudun vireillä olevista hankkeista lienee Laajalahteen Tapiola Golfia vastapäätä suunniteltu keskus, johon on kaavailtu viittätoista sisäpadelkenttää ja kymmentä sisätenniskenttää sekä pihalle vielä molempien lajien ulkokenttiä.
Hanketta vetävä Yrjö Aaltonen sanoo, että yleisen talous- ja korkotilanteen muutokset ovat pakottaneet päivittämään hankkeen laskelmia. Kaavaprosessi on kuitenkin edennyt. Viimeaikainen rakennuskustannusten lasku tekee hyvää hankkeen kannattavuuslaskelmille.
Toinen mittava hanke on HS Vision tietojen mukaan suunnitteilla Espoossa kauppakeskus Ison Omenan lähelle. Yhteensä pääkaupunkiseudulla on vireillä kymmenenkunta hanketta, joista vain harva tulee kuitenkaan nykyisessä markkinatilanteessa toteutumaan.
Oman jännitteensä Suomen padelmarkkinaan tuo se, että valtaosa johtavista padelkeskuksista on ruotsalaisten padelketjujen omistuksessa.
Ensimmäiset Suomen markkinoilla hyvään kasvuun päässeet toimijat myivät itsensä ruotsalaisille kreivin aikaan vuodenvaihteen 2021–2022 molemmin puolin.
Ruotsalainen Padel United osti Padel Housen ja Padel Parkin tammikuussa 2022. Pian kaupan jälkeen Padel United yhdistyi toisen ruotsalaisen jätin PDL Groupin kanssa. Yhdistymisen seurauksena syntynyt PDL United on nyt vakavissa talousongelmissa ja hakee lisää pääomaa osakeannilla.
Toinen suuri ruotsalaislähtöinen padelkonserni Ledap osti puolestaan syksyllä 2021 kaksi Suomen padeljättiä, Padel Club Finlandin ja Padel Tampereen. Myös Ledap on kärsinyt pahasti Ruotsin padelkuplan puhkeamisesta. Konsernilla on takanaan suuren pääomasijoittajan Tritonin rahaa.
Ruotsalaisten omistukseen siirtyneet ketjut pyörittävät yhteenlaskettuna yli puolta Suomen sisäpadelkentistä.
Suurin ketjuista on Padel Club Finland (PCF), joka avasi tiistaina 14. helmikuuta uuden lippulaivakeskuksen Helsingin Myllypuroon.
PCF:n ja Padel Tampereen Suomen maajohtaja Eetu Rahkola sanoo, että uusia halleja ei ole hetkeen luvassa.
”Selvityksessä on muutamia mielenkiintoisia projekteja, mutta kynnyksemme lähteä uusiin hankkeisiin on tällä hetkellä korkea”, Rahkola sanoo.
”Minun näkemykseni mukaan Suomessa on enää hyvin harvoja paikkakuntia, joissa kenttämäärän kasvattamiselle on tarve.”
PCF päätti viime vuonna olla avaamatta valmiita tai lähes valmiita Lapuan, Närpiön, Kurikan ja Huittisten hallejaan. Pohjanmaalla oli yhtiön analyysin mukaan jo muutenkin tarpeeksi hallitarjontaa, joten se päätti mieluummin realisoida keskeytyvistä hankkeista syntyvät tappiot.
Entä onko padelkenttiä Suomessa kokonaisuutena jo liikaa? Vastaus siihen riippuu Rahkolan mukaan siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee.
”Jos mittarina käytetään sitä, tulevatko kaikki toimijat menestymään liiketoiminnallaan, kenttiä on takuulla liikaa.”
Liiketoiminnassa on kuitenkin normaalia, että osa toimijoista pärjää paremmin ja osa huonommin. Rahkola uskoo, että padel lajina kasvaa ja kehittyy. Samoin palvelut sen ympärillä. Mutta toimijoita tullee myös luopumaan leikistä.
”Boost on jo ennen avautumistaan saanut osakseen paljon ”hypeä”.
Merkittäviä suomalaisia yrittäjävetoisia ketjuja ovat Open Padel, Padel X ja Billebeino Padel.
Padel X:n toimitusjohtaja Iivari Lappalainen sanoo, että yhtiö on juuri kasvattanut keskusten määrän kuuteen eikä aio tyytyä siihen.
”Meidän kasvu jatkuu, mutta toki toimintaympäristön muutokset vaikuttavat myös meidän toimintaan”, hän sanoo.
Suomalaisten padelyrittäjien mukaan Ruotsi on toiminut hyvänä varoittavana esimerkkinä ylikuumenemisesta. Se voi pelastaa Suomen padeltoimijat Ruotsin kohtalolta.
Turussa sijaitsevan Boostin nuoret yrittäjät kävivät projektinsa aikana myös opintomatkalla Ruotsissa. Siellä nähdyistä padelhalleista Kristian Vuorenvirta piti upeimpana Göteborgin Bon Padelia. Siitä otettiin ideoita myös Boostiin.
Mutta vain hallin ominaisuuksien osalta, ei liiketoimintaan.
”Se meni konkurssiin.”
Jos osa padeltoimijoista putoaisi Suomessakin pelistä pois, mitä tapahtuisi varta vasten rakennetuille padelhalleille?
Turun uusi halli on niin keskeisellä paikalla, ettei se käyttämättä jäisi.
Halli on rakennettu tietoisesti kestämään raskaampaakin käyttöä kuin padelia, sanoo Laptin vastaava työnjohtaja Arto Vainio. Hallin paalutus on tehty jyhkeäksi 315 paalutuspisteellä ja yhteensä kahdeksalla kilometrillä paalua. Erikoisuus ovat myös peräti 600 ampeerin pääsulakkeet, jollaisia ei urheilukeskuksessa tarvittaisi.
”Tilaaja-omistaja on miettinyt, että se on valmiina mihin tekemiseen hyvänsä”, Vainio sanoo.
Vastaava työnjohtaja Arto Vainio (kesk.) esitteli Paavo Koivistolle (vas.) ja Kristian Vuorenvirralle rakennustöiden edistymistä. Taustalla näkyy kisakenttien katsomo.
Turussa Boost on jo ennen avautumistaan saanut osakseen paljon ”hypeä”, myöntävät kilpailijatkin.
Vuorenvirta sanoo, että heillä on Turun alueella hyvät verkostot, mistä on apua yhteistyökuvioiden rakentamisessa ja hallin tunnetuksi tekemisessä.
Yksi motivaatio onkin viedä Turun padelkulttuuria eteenpäin. Toistaiseksi Turun pelaajamäärät ovat selvästi jäljessä Tampereesta, jonka osa alan toimijoista nimeää ”Suomen padelpääkaupungiksi”.
Muutenkin Turku on jäänyt kehityksessä jälkeen Tampereesta, ja se kismittää Vuorenvirtaa.
”Tuntuu kivalta tehdä Turkuun muutakin kuin funikulaaria ja sitä [Logomon] siltaa”, Vuorenvirta sanoo.
Juttua varten on haastateltu myös Suomen Padelliiton toiminnanjohtajaa Visa Korhosta.
OIKAISU 15.2. kello 9.20: Turun uuden urheilukeskuksen padelhallin korkeus on 12 metriä, ei kymmenen metriä.
