Olen todella fed up hyvätuloisten nurkkaan laittamiseen. Olen tutkinut, että pitäisikö lähteä hevon kuuseen Suomesta.
Tästä ei vaan oikein voi puhua, kun kaikki kääntyy siihen, että mitä sä oikein puhut, kun tulot ovat niin korkeat. Ehdottomasti olen hyvätuloinen, mutta oli minkälaiset tulot tahansa, pidän sitä epäoikeudenmukaisena, jos veroissa mennään yli 50 prosentin.
Onko se oikein?
Yllä olevat sanat eivät ole minun, vaan vuorineuvos Lasse Kurkilahden. Hän kommentoi hyvätuloisten eläkeläisten verotusta Ilta-Sanomissa tammikuussa.
Kurkilahden ajatukset tulivat mieleen, kun tilitin jokunen viikko sitten ennakkoverot viime vuoden yrityskaupasta. Tein verottajalle Op.fi:ssä tavallisen tilisiirron, mutta tällä kertaa se oli summaltaan suurempi kuin kaikki elämäni aiemmat tilisiirrot yhteensä.
Se ei haitannut minua. Ja siinä taas ei ole mitään ihmeellistä tai jaloa, että verojen maksu ei haitannut. Olen tässä asiassa nimittäin samanlainen kuin valtaosa suomalaisista.
Verohallinnon lokakuussa 2022 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista peräti 93 prosenttia pitää verojen maksamista ”tärkeänä kansalaisen velvollisuutena”. Tärkeä syy verojen keräämiselle on, että ”siten voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota”. (Näin sanoo 91 prosenttia suomalaisista.)
Samaan aikaan julkisen hallinnon toimintatavat nähdään kuitenkin ”jäykkinä ja byrokraattisina” (75 prosenttia suomalaisista), ja monen mielikuvissa verorahoja ”tuhlataan väärin kohteisiin” (63 prosenttia).
”Olisiko meille mahdollista näyttää nykyistä henkilökohtaisemmin ja kouriintuntuvammin, mitä verorahoillamme saa aikaan?
Vuorineuvos Kurkilahden tavoin meistä ajattelee joka neljäs. 25 prosenttia on nimittäin samaa mieltä tämän väitteen kanssa: ”Olen usein vihainen tai turhautunut siitä, että joudun maksamaan niin paljon veroja.”
Mitä luvuista pitäisi ajatella, jos mitään?
Ainakin lähtökohdat ovat myönteiset. Silti pari verotuksen kehitysehdotusta tulee mieleen. Olen maallikko, mutta otan vapauden heittää ideoita, kun kyse on kirjaimellisesti yhteisistä varoista.
Ensimmäinen ajatus liittyykin juuri siihen, että rahat ovat yhteisiä. Voisiko suhtautuminen verojen maksuun olla vieläkin myönteisempää, jos veroja ei kutsuttaisi veroiksi? Mitä, jos sanoisimme nykyistä suoremmin eri yhteyksissä, että rahaa kerätään yhteiseen käyttöön?
Kumpi esimerkiksi kuulostaa mieluisammalta, ”tehdä tilitys Verohallinnolle” vai ”antaa rahaa yhteiseen kassaan”?
Voisiko koko ”verokarhu”-termin ajaa alas ja alkaa puhua myönteisemmin ”yhteiskassasta” – niin mediassa kuin virallisestikin?
”Mihin haluat käyttää ylimääräiset rahat?
Toinen pohdinta: Olisiko meille mahdollista näyttää nykyistä henkilökohtaisemmin ja kouriintuntuvammin, mitä verorahoillamme saa aikaan? Meistä jokainen saa vuosittain verotuspäätöksen. Voisiko se sisältää automaattisesti luotuja yksilöllisiä esimerkkejä siitä, mitä juuri sinun yhteiskassaan maksamillasi euroilla saa tänä vuonna esimerkiksi yksinäiselle vanhukselle tai sairastavalle lapselle? Vieressä voisi olla jopa kuvaaja siitä, että näillä satasillasi tuit poliisia, ja nämä menivät syrjäytyneelle nuorelle.
Ja vielä: mitä, jos maksamiaan veroja voisi halutessaan kasvattaa lakisääteisestä pohjatasosta?
Ensimmäinen ajatus on tietenkin, että kuka hullu maksaisi ekstraa. Verohallinnon tutkimuksessa kuitenkin peräti 47 prosenttia suomalaisista sanoo, että ”voisin maksaa jopa hieman enemmän veroja, jos tietäisin, että rahat menevät minulle tärkeisiin tarkoituksiin”.
Tällaiset sanat ovat toki eri asia kuin teot. Mutta jos noista vastaajista edes joka neljäs olisi tosissaan, niin jo se tarkoittaisi, että yli 10 prosenttia suomalaisista olisi valmiita maksamaan lisää veroja itselle tärkeisiin tarkoituksiin.
Miten tämän voisi toteuttaa?
Yksi tapa voisi olla, että Vero.fi:ssä – anteeksi, Yhteiskassa.fi:ssä – voisi itse suurentaa esimerkiksi omaa ansiotulojen tai pääomatulojen veroprosenttiaan liukusäätimellä.
Jos näin tekisi, alle aukeaisi valikko: ”Olet maksamassa vapaaehtoisesti lisää yhteiseen kassaan. Mihin haluat käyttää ylimääräiset rahat?”
Tästä voisi klikata kohteeksi esimerkiksi armeijan rajapuolustuksen – tai ne paljon puhutut sairaanhoitajien palkat.
Kirjoittaja on yksi teknologiayhtiö Woltin perustajista.
