Mediayhtiöt joutuivat viime vuosikymmenen alussa tunnustamaan tosiasiat. Ne eivät voineet tarjota uutissisältöjään ilmaiseksi verkossa. Niillä ei ollut siihen enää varaa.
Painettujen lehtien tilaukset vähenivät vähenemistään ja alustayhtiöt keräsivät digitaalisen mainonnan tuotoista yhä suuremman osan itselleen.
Niinpä mediayhtiöt alkoivat pystyttää uutissivustoilleen maksumuureja. Yleisö vierasti niitä aluksi, mutta tottui niihin vähitellen. Sanomalehtien digilevikit alkoivat kasvaa.
Metan ja Twitterin kaltaiset somejätit yrittävät nyt samaa. Ne ovat muuttamassa ilmaisia palveluitaan osittain maksullisiksi.
Toistaiseksi tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että ihmiset saavat kuukausimaksua vastaan varmennettua käyttäjätilinsä Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Lue lisää: Facebookiin ja Instagramiin uusi maksullinen ominaisuus, jolla saa varmennetun tilin
Lue lisää: Elon Musk muuttaa Twitteriä maksulliseksi, vaikka ensimmäinen yritys epäonnistui
Somejättien ansaintamalli on perustunut siihen, että ne myyvät käyttäjädatasta koostamiaan kuluttajaprofiileita mainostajille. Samalla mainostajat voivat ostaa somealustoilta mainostilaa itselleen.
Tällä hetkellä mainosrahaa on liikenteessä tavallista vähemmän. Moni yritys pyrkii vallitsevan taloustilanteen takia säästämään joka puolelta. Tästä syystä somejättien mainosmyynti on hidastunut jo jonkin aikaa.
Mainosmyynnin hidastuminen ei ole silti ainoa syy, miksi yhtiöt ovat muuttamassa palveluitaan maksullisiksi.
Etenkin Metaa jäytää huoli siitä, että käyttäjistä kerättyä tietoa on jatkossa vaikeampi hyödyntää. Euroopan unioni on alati kiristänyt internetin suurten portinvartijayritysten sääntelyä.
Lisäksi esimerkiksi Apple on päivittänyt järjestelmiään ominaisuuksilla, joilla ihmiset voivat estää sovelluksia vaihtamasta käyttäjistä keräämiään tietoja keskenään. Meta on arvioinut, että pelkästään tämän takia se saattaa menettää kymmenen miljardin dollarin edestä mainostuloja.
Mainosrahoitteisuus ei siis yhtäkkiä näytäkään kannattelevan somejättien liiketoimintaa.
Media-alan näkökulmasta tämä on jopa hieman ironista. Ala ajautui 2010-luvun alkupuolella ahdinkoon osittain juuri siksi, että mainostajat vetivät rahansa lehtimainoksista ja siirsivät ne sosiaaliseen mediaan.
Mutta onko someyhtiöillä edellytyksiä menestyä maksullisina palveluina?
”Somejättien voi olla hankala perustella muutosta käyttäjilleen.
Mediayhtiöillä kesti kauan, että ne saivat yleisön maksamaan verkon uutissisällöistä. Ihmiset olivat ehtineet jo tovin tottua siihen, ettei verkossa ilmestyvästä journalismista tarvitse maksaa.
Sosiaalisen median kohdalla kyse on perustavammanlaatuisesta muutoksesta. Journalistisessa mediassa ilmaisuus oli vain välivaihe käyttöliittymän muuttuessa analogisesta digitaaliseksi. Sosiaalisen median käyttö taas on ollut ilmaista alusta saakka.
Tähän asti diili somealustojen ja käyttäjien välillä on ollut, että käyttäjät tuottavat alustoille ilmaiseksi sisältöä ja luovuttavat tietonsa maksutta alustayhtiöiden käyttöön. Tätä vastaan yhtiöt tarjoavat käyttäjille ilmaisen pääsyn alustoilleen.
Nyt diili on muuttumassa tavalla, jota käyttäjien on ehkä vaikea sulattaa.
Käytännössä siis yhtiöt ovat alkamassa periä maksua siitä, että käyttäjät tuottavat alustoille ilmaiseksi sisältöä ja luovuttavat tietonsa ilmaiseksi yhtiöiden käyttöön. Yhtiöt luonnollisesti jatkaisivat tietojen myymistä eteenpäin mainostajille.
Somejättien voi olla hankala perustella muutosta käyttäjilleen. Pelkkä varmennettu tili ei välttämättä riitä vastineeksi. Käyttäjiään yhtiöillä ei ole varaa menettää, sillä silloin ne menettäisivät loputkin mainosrahoistaan.
