Maaliskuun loppuun mennessä pörssiyritysten tuloskausi on taputeltu. Kuva Suomen yritystaloudesta täydentyi, ja analyytikot ovat päivittäneet käsityksensä myös yritysten tulevista näkymistä.
Voisi kuvitella, että kevään mittaan sama onnistuisi kasvuyritysten kohdalla. Olisi mukava pystyä kertomaan mittavia rahoituskierroksia keränneistä teknologiayhtiöistä, onko isoilla lupauksilla ollut katetta, kuka kasvaa ja kuka ei. Millainen liikevaihdon kasvu oli virtuaalitodellisuuslaseja kehittävällä Varjolla tai satelliittiyhtiö Iceyella?
Se ei kuitenkaan onnistu, sillä yhä useammat kasvuyritykset panttaavat talouslukujaan niin pitkään kuin lain mukaan on mahdollista.
Eräänlaisen ennätyksen taisi tehdä peliteknologiayhtiö Unity ennen kuin sen emoyhtiö listautui pörssiin Yhdysvalloissa. Sen Suomen-yhtiö luovutti vuoden 2018 tilinpäätöksensä vasta helmikuussa 2020.
Viime vuoden vitkuttelijapalkinnon sai Iceye, joka lähetti vuoden 2021 tilinpäätöksensä Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) vasta marraskuussa 2022.
”Yhdysvalloissa yksityisesti omistettujen yritysten taloustiedot eivät ole julkisia.
Tilinpäätöksen ilmoittaminen on lakisääteistä, ja se pitäisi lähettää kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Elokuu on viimeinen hetki, kun selviytyy ilman muistutusmaksua.
Vasta yli vuoden viivästymisellä on vakavia seurauksia. Silloin yritys voidaan määrätä selvitystilaan tai se poistetaan kaupparekisteristä.
Niinpä elokuussa tilinpäätöksen luovuttamisesta on tullut monille kasvuyrityksille tapa.
Silloin annettavat tiedot ovat jo mahdollisimman vanhoja, eikä niistä enää saa ajankohtaista tietoa.
Tässä joukossa ovat vuosien varrella olleet Varjon ja Iceyen lisäksi muun muassa älypuhelimia huoltava Swappie, älysormusyhtiö Oura ja musiikkisovellusyhtiö Yousician. Kuitenkin niiden tilinpäätökset on allekirjoitettu ja tarkistettu jo touko–kesäkuussa.
Havainto pitää paikkansa, ja yritykset viivyttelevät tietoisesti, sanoo pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin osakas Timo Ahopelto.
Kun mukaan hyppää kansainvälisiä pääomasijoittajia ja johtajia, mukana tulee amerikkalainen näkemys. Yhdysvalloissa yksityisesti omistettujen yritysten taloustiedot eivät ole julkisia. Piilaakson kasvuyrityksistä ei vastaavia tietoja löydy.
”Ulkomaiset johtotiimit ja sijoittajat ovat shokeerattuja, kun ne tajuavat, mikä datan avoimuus Suomessa on. Että pystyt katsomaan netistä vapaasti kaikki kilpailijan numerot”, Ahopelto sanoo.
Tilinpäätöksestä kilpailija näkee esimerkiksi, paljonko yrityksellä on kassavaroja, velkaa tai sijoittajien pääomaa, eli millaiset muskelit sillä on laajentua uusilla markkinoilla. Sen perusteella voi arvioida kannattavuutta ja mahdollisesti jopa laskea tuotteen katerakennetta.
Kun rangaistus on vähäinen, yritykselle valinta on Ahopellon mukaan selvä: tiedot kannattaa antaa niin myöhään kuin mahdollista. Yrittäjien mukaan käytäntömme asettaa suomalaiset yritykset muita heikompaan asemaan.
”Kyse on eräänlaisesta yrityskansalaisuudesta.
Journalistina olen tottunut ajattelemaan, että avoimuus ja läpinäkyvyys ovat Suomen vahvuus demokratiana. Suomalainen julkisuuskäytäntö auttaa myös mediaa toteuttamaan vahtikoiran rooliaan. Esimerkiksi talousjournalismin tekijät kykenevät analysoimaan yrityksiä tarkemmin oikean datan perusteella.
Samaan aikaan kasvuyrityksille kuitenkin kelpaavat verovaroista jaettavat yritystuet. Voi ajatella niiden olevan vastikkeellisia ja että rahan saaminen edellyttää yhteisten sääntöjen noudattamista ja julkista valvontaa. Kyse on eräänlaisesta yrityskansalaisuudesta.
Ilman tilinpäätösten julkisuutta olisi vaikeaa päästä hypen taakse ja kyetä oikeasti analysoimaan yritysten menestystä tai ongelmia.
Tilinpäätösten julkisuuden ansiosta media on onnistunut vuosien varrella paljastamaan lukuisia väärinkäytöksiä ja ongelmia. Sen ansiosta näemme, paljonko Paavo Lipposen konsulttiyhtiö Cosmopolis tienasi Nord Stream -kaasuputken lobbaamisella. Tai että Whim-sovelluksesta tunnettu liikkumisen palveluyhtiö Maas Global poltti sijoittajien rahat ja on ollut vaikeuksissa.
Toisaalta myös monelle yritykselle on hyötyä siitä, että ne voivat arvioida mahdollisten kumppanien ja asiakkaiden vakavaraisuutta ja maksukykyä. Avoimuuden on ajateltu vähentävän riskejä.
Kaikki pääomasijoittajat tai yrittäjät eivät ajattele samoin kuin Ahopelto. On silti oleellista ymmärtää, että Suomessa on yritysjoukko, joka protestoi suomalaista lainsäädäntöä vastaan ja kritisoi sitä.
Ymmärrän, että ajatusta läpinäkyvyydestä voi olla vaikea myydä amerikkalaiselle sijoittajalle.
Avoimuudella on hintansa, mutta se on puolustettava arvo.
Oikaisu 25.3.2023. Tilinpäätös on toimitettava kahdeksan, ei kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä.
Oikaisu 27.3.2023 kello 16.33: Tilinpäätös on toimitettava kahdeksan kuukauden kuluessa, ei kuluttua.
