Niklas Kaskeala ei osaa sanoa, miltä vappua edeltävänä perjantaina tuntuu. Päästökompensaatioita tarjoavan Compensaten vastuullisuusjohtajana työskennellyt Kaskeala on juuri irtisanottu, kuten kaikki muutkin Compensaten yli 20 työntekijää.
Kaskeala istuu Compensaten toimistolla vieressään yrityksen perustaja, entinen vihreiden kansanedustaja Antero Vartia. Tämän mukaan yritys alkoi etsiä kymmenen miljoonan euron rahoitusta viime vuoden lopulla.
Noin kuukausi sitten tilanne alkoi selkeytyä: rahoitusta ei välttämättä löytyisi nykymarkkinoilta.
”Irtisanomalla riittävän ajoissa pyrimme hoitamaan velvoitteemme, eli esimerkiksi palkat, verot ja päästökompensaatiomaksut”, Vartia sanoo.
”Meillä olisi ollut vielä rahaa pyörittää toimintaa. Mutta sitten kova seinä voisi tulla vastaan, jos emme saa rahoitusta kasaan.”
Tilanne on paha, mutta Vartia ei puhu vielä konkurssissa. Kuinka lähellä se on?
”Niin lähellä, että joudumme tekemään näitä toimenpiteitä. Edelleen keskustelut ovat käynnissä rahoitusjärjestelyiden osalta. Jos ne menevät maaliin, vältämme konkurssin.”
”Jos eivät, niin riski on suuri, että menemme konkurssiin.”
Antero Vartia ja Niklas Kaskeala kertoivat yrityksen tilanteesta ja ongelmista MOW-coworking-tilassa Helsingissä, josta käsin se tällä hetkellä hoitaa toimintaansa.
Yhtiö on ollut otsikoissa koko sen olemassaolon ajan.
Vuonna 2019 Poliisihallitus teki Compensatesta tutkintapyynnön, koska sen laintulkinnan mukaan päästökompensaatioita tarjoava toimija tarvitsee rahankeräysluvan, eikä sellaista voida myöntää yrityksille. Eduskunta hyväksyi lokakuussa 2021 lakimuutoksen, jonka mukaan päästökompensaatioiden myyminen ei edellytä rahankeräyslupaa.
Kaskeala sanoo, että nuo vuodet olivat yrityksen liiketoiminnan kannalta raskaita.
”Meillä oli de facto liiketoimintakielto. Oli aika vaikea lähteä myymään yrityksille.”
Compensaten ensimmäinen oikea liiketoimintavuosi olikin vuosi 2022, jolloin liikevaihtoa kertyi 2,7 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tammi–maaliskuun liikevaihto oli noin miljoona euroa.
Liiketoiminta oli kasvussa vaikeiden alkuvuosien jälkeen, koska vuonna 2021 liikevaihtoa kertyi vain joitain kymmeniätuhansia euroja.
Vartia sanoo, että yhtiö otti keväällä 2019 Business Finlandilta seitsemän miljoonan euron pääomalainan, mikä muodostaa tällä hetkellä tietynlaisen tulpan.
”Meidän pitää nostaa iso rahoitus, koska yhtiöllä on yhteensä noin kahdeksan miljoonaa euroa velkaa. Jos nostaisimme vain miljoona euroa esimerkiksi viiden miljoonan euron valuaatiolla, sijoittajan pitäisi alaskirjata miljoonan euron sijoituksensa heti nollaan.”
Isoa rahoitusta Vartia ja kumppanit eivät puolestaan ole löytäneet.
”On selvää, että vuosi sitten rahoituksen hakeminen olisi ollut helpompaa. Tällä hetkellä vaikeuksia kerätä rahaa ei ole vain yrityksillä, vaan myös rahastoilla.”
Herää kysymys, miksi yhtiö ei alkanut jo vuosi sitten nollakorkojen aikaan hankkimaan isompaa rahoitusta.
”Olisi ollut täysin mahdotonta hakea rahoitusta, kun ei ollut selkää näyttöä, mihin kykenemme.”
””Olen laittanut tähän viisi vuotta elämästäni. Ihmiset ovat luottaneet.”
Päästökompensaatiomarkkinoilla on paljon viherpesua, josta myös Kaskeala oli tietoinen, kun hän aloitti työnsä Compensatessa. Hän sanoo kansalaisjärjestötaustansa kautta olleensa skeptinen Compensaten markkinasta.
”Kun aloimme Compensatessa penkoa markkinaa, niin huomasimme, että viherpesua todellakin on. Me profiloiduimme toimijana, joka kyseenalaistaa nykyiset standardit.”
”Meillä on oma kriteeristömme, jonka on tehnyt tiedepaneeli. Asiakkaat haluavat tulla meille, koska meiltä voi ostaa laadukasta hiilensidontaa.”
Yhdysvalloissa yhtiö on saanut esimerkiksi Climate Neutral -sertifikaatin asiakkaakseen. Myös London School of Economics on Kaskealan mukaan Britannian ensimmäinen hiilineutraali yliopisto osaksi Compensaten asiakkuuden ansiosta.
Tämän vuoden maaliskuussa brittilehti The Economist osti hiilidioksidin sidontaa Compensaten kautta. Vartia sanoo, että asiakkaita olisi koko ajan tulossa lisää, mutta toiminta edellyttää jatkorahoitusta.
”Emme voi lähteä tekemään kauppaa, jos emme tiedä, onnistummeko me tässä siirtymävaiheessa.”
Siirtymävaiheella Vartia tarkoittaa nykyistä tilannetta, missä kaikki työntekijät on irtisanottu.
”Nyt puhutaan kuukauden aikaikkunasta.”
Niklas Kaskeala on ylpeä, että Compensate on pystynyt vaikuttamaan. ”Meistä on tullut ajatusjohtajia globaalissa hiilimarkkinakeskustelussa”, hän sanoo ja viittaa, miten yhtiötä on siteerattu muun muassa The Washington Postissa, Financial Timesissa ja Business Insiderissa.
Tilanteessa, jossa yritys on irtisanonut kaikki työntekijänsä ja konkurssi kolkuttaa oven takana, on mahdollisesti tehty joitain virheitä.
Niin on, sanoo Vartia.
Valtaosa niistä on hänestä kuitenkin sellaisia, jotka vallinneissa olosuhteissa tehtiin parhaan harkinnan mukaan.
”Panostimme alussa teknologiseen kehitykseen paljon. Markkinat ja ostajat ovat kehittyneet. Ei niitä kiinnosta miten, vaan mitä.”
Yhtiö teki viime vuonna 2,7 miljoonan euron liikevaihdolla noin 1,7 miljoonaa euroa tappiota. Vartia sanoo sen olleen odotettu tulos.
”Jos rakentaa kasvua, pitää investoida rahaa. Pitää olla ihmisiä, ja ennen kuin ihmiset tuottavat palkkansa takaisin, pitää investoida.”
Kaskeala sanoo, että ei tässä olla ensimmäistä kertaa kuilun reunalla. Tosin nyt tilanne on oikeasti paha.
Kävi miten kävi, niin hän ainakin jatkaa alalla.
Markkinaa kuitenkin on.
Miehet sanovat, että vuonna 2019, kun Compensate aloitti, hiilimarkkinat olivat noin 300 miljoonan dollarin arvoiset. Tällä hetkellä markkinat ovat noin kahden miljardin dollarin arvoiset, ja vuoteen 2030 mennessä kasvua on voinut tapahtua lähteestä riippuen 30 miljardiin dollariin tai 180 miljardiin dollariin.
”Yritykset ja valtiot ovat asettaneet tavoitteita. Meiltä puuttuvat toimijat, jotka toteuttavat hiilensidonnan laadukkaasti”, Vartia sanoo.
Myös hän sanoo jatkavansa aiheen parissa tavalla tai toisella myös tulevaisuudessa.
”IPCC:n mukaan meidän pitäisi vuodesta 2050 eteenpäin sitoa kuusi gigatonnia hiiltä vuosittain. Se vastaa tällä hetkellä kahden kuukauden päästöjä globaalisti. Tämä tulee olemaan valtava toimiala.”
Compensate-säätiö jatkaa myös toimintaansa. Sen kautta kuluttajat ovat voineet kompensoida omia päästöjään.
Antero Vartia ei tiedä, mitä aikoo tehdä, jos yhtiö lakkaa toimimasta.
”Olen laittanut tähän viisi vuotta elämästäni. Ihmiset ovat luottaneet. En tiedä, millainen soppa tästä syntyy.”
Ainakaan hän ei aio hakea vihreiden puheenjohtajaksi.
”Toivon, että saan jatkossakin tehdä vaikuttavia, makeita ja kivoja juttuja inspiroivien ihmisten kanssa.”
Kaskeala sanoo vihdoin, miltä hänestä tuntuu.
”Jos se oli tässä, niin voin olla ylpeä. Olemme läpivalaisseet ongelmia markkinassa ja tuoneet niitä julkisuuteen.”
