Voi vain pohtia, miten paljon paremmin koko Eurooppa voisi menestyä, jos 84 miljoonan asukkaan Saksa saisi pantua koulunsa kuntoon. Miten paljon enemmän hyvinvointia, innovaatioita ja osaamista näkisimme, jos potentiaali otettaisiin paremmin haltuun.
Mutta ei. Tilanne on huono, ja sen ennustetaan huononevan lähivuosina. Se on yhtä vaarallinen kuin energiakriisi, mutta se ei tule yllätyksenä, kirjoitti Handelsblattin toimittaja Barbara Gilman osuvasti.
Kaiken järjen mukaan koulukriisi voi itse asiassa olla vaarallisempi. Ikäluokkien osaamisen yhä laajempaa rapistumista ei korjata nopeasti uusilla lng-terminaaleilla eikä aurinkokennoilla. Eurooppa lahoaa henkisesti sisältäpäin. Harmaantuneita ikäluokkia on yhä enemmän, kun kilpailu osaamisessa Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa vain kovenee.
Voisiko toivoa, että nyt ollaan pohjalla, josta on suunta vain ylöspäin?
Kun Saksassa yritettiin maaliskuussa järjestää hallituksen ja osavaltioiden huippukokousta koulukriisin ratkomiseksi, suurin osa osavaltioiden opetusministereistä ei tullut edes paikalle. Osa valitteli aikataulukiireitä, osa kokouksen huonoa valmistelua. Joidenkin mielestä kokous vaikutti pelkältä show’lta.
Opettajapula on suuri ja akuutti ongelma, joka pahenee nopeasti.
Berliiniläisessä koulussa koettua: kun alakoulun opettaja jää vanhempainvapaalle, hänen luokkansa oppilaat jaetaan muille rinnakkaisluokille, sillä sijaisia ei ole olemassa.
Joissakin osissa Saksaa vanhemmat pystyttävät itse sijaisrinkejä koulun henkilökuntapulaa paikkaamaan. He tekevät siis puuttuvien opettajien hommia riippumatta omasta ammattitaustastaan. Joissakin kaupungeissa nelipäiväistä kouluviikkoa harkitaan opettajapulasta selviytymiskeinona.
Erään koulun johtaja kertoi, että hänen koulussaan ei voida nyt opettaa ollenkaan fysiikkaa, koska fysiikanopettajia ei ole.
Opettajia on jäänyt eläkkeelle, eikä heitä ole koulutettu tarpeeksi tilalle. Ammatin varjopuolet ovat kasvaneet, kuten Suomessakin, työn houkuttelevuuden kustannuksella. Lisäksi koululaisia on enemmän. Pakolaiskriisi ja sota Ukrainassa ovat tuoneet kouluille lisää paineita ja keikauttaneet koulutetun väestön osuuden entistä kehnompaan asentoon.
Ongelmat eivät koske vain peruskouluja. Vuoden 2021 tilastoista paljastui, että Saksassa on 2,64 miljoonaa 20–35-vuotiasta vailla ammattiosaamista. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta, ja se oli suurempi kuin luultiin.
”Kilpailu on saksalaisille luontevampaa kuin suomalaisille, ja asiassa on hyvätkin puolensa.
Saksassa törmää myös kulttuurin ja järjestelmän ongelmiin, joita Suomessa ei osata edes kuvitella. Niillä ei ole mitään tekemistä akuutin opettajapulan kanssa.
Vanhakantainen ja eriarvoinen koulujärjestelmä pudottaa monet kelkasta jo varhain. Korkeakouluopintoja on vaikeaa rahoittaa ilman vanhempien sponsorointia.
Monissa Saksan osavaltioissa koululaiset jaetaan ”kasteihin” jo neljän ensimmäisen kouluvuoden jälkeen. Toiselle asteelle siirrytään näin varhain, ja valinta ratkaisee pitkälti sen, onko kyseisellä yksilöllä mahdollisuuksia akateemiseen koulutukseen.
Berliinissä yliopisto-opinnot mahdollistavan ”Gymnasiumin” voi valita neljännen tai kuudennen luokan jälkeen. Numeroarvosanat tulevat tutuiksi jo 8-vuotiaille kolmasluokkalaisille, sillä niiden perusteella jyvät seulotaan akanoista.
Kisa on todella kova, koska tietenkään koulupaikkoja ei ole tarjolla tarpeeksi.
Oman lapseni vanhempainillassa äänestettiin siitä, otetaanko numeroarvosanat jo kolmosella käyttöön. Selvä enemmistö vanhemmista kannatti. Merkittävä perustelu numeroarvostelulle oli se, että lasten on hyvä oppia kilpailemaan varhain, sillä myöhemmin yhteiskunnassa siihen on joka tapauksessa tottuminen.
Kilpailu on saksalaisille luontevampaa kuin suomalaisille, ja asiassa on hyvätkin puolensa. Kokonaan eri asia on se, onko siitä hyötyä alakoululaisille.
Rahallakin voi pyrkiä menestykseen, jos sitä on. Saksalaisvanhemmat kuluttavat vuosittain yhteensä satoja miljoonia euroja tukiopetukseen, jota he ostavat koululaisilleen yksityisiltä toimijoilta.
Totta kai osa Saksan kouluista on huippuhyviä ja upeasti varusteltuja. Yksityiskouluihin onkin tapana pyrkiä asianajajalla uhkaamalla, jos hakemus ei muuten johda haluttuun lopputulokseen.
Myös kunnan koulussa voi käydä säkä. Oman lapseni itäberliiniläisessä koulussa yksi parhaista puolista on upeasti toimiva aamu- ja iltapäivähoito. Koululla voi tarvittaessa olla peräti aamukahdeksasta iltakuuteen ja harrastaa oppituntien lomassa monia asioita koripallosta keramiikkaan.
Mutta eihän sivistysmaan tarjoamien koulutusmahdollisuuksien pitäisi olla kiinni onnesta tai vanhempien varallisuudesta.
