Nato perustaa uuden miljardin euron innovaatiorahaston murroksellisia teknologioita kehittäville startupeille. Myös Suomi on rahastossa mukana valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin tekemällä 35 miljoonan euron sijoituksella.
Suomen liittyminen Natoon avaa suomalaisille alkuvaiheen yrityksille uusia mahdollisuuksia. Rahoituksen lisäksi kyse on mahdollisuudesta myydä puolustuskäyttöön soveltuvaa teknologiaa Nato-maiden armeijoille.
Uuden rahaston lisäksi tarjolla on pian Naton Diana-kiihdyttämöohjelma, jonka tarkoitus on tunnistaa myös sotilaskäyttöön soveltuvia teknologioita. Sen piiristä nouseviin yrityksiin rahasto puolestaan voi tehdä sijoituksia.
Tämä kaikki kiinnostaa suomalaista satelliittiteknologiaa kehittävää Reorbit-yhtiötä. Yhtiö kertoo neuvottelevansa jo yli kymmenen valtion puolustusvoimien kanssa mahdollisesta yhteistyöstä ja kaupoista.
Suomen Nato-jäsenyys muutti Reorbitin kaupallisen tilanteen välittömästi paremmaksi, toimitusjohtaja Sethu Saveda Suvanam kertoo.
”Nyt Suomi on osa perhettä, ja se vaikuttaa. Asiakkaat ovat antaneet ymmärtää, että on helpompaa, kun Suomi on jäsen. Joidenkin kanssa olemme keskustelleet viime lokakuusta asti”, Suvanam sanoo.
Reorbit kehittää satelliittiteknologiaa, muun muassa valmiita kommunikaatiosatelliitteja. Niillä on tärkeä merkitys, kun esimerkiksi sota-alueelta halutaan välittää erilaisten kamera- ja tutkasatelliittien keräämää dataa reaaliaikaisesti maahan.
”Myymme satelliitteja valtioille, jotka tarvitsevat niitä omiin viestintätarkoituksiinsa”, Suvanam sanoo.
Hänen mukaansa jokainen valtio on Venäjän hyökkäyksen seurauksena ymmärtänyt uudella tavalla avaruuden merkityksen sodankäynnissä. Reorbit on vasta muutaman vuoden ikäinen startup, joka rakentaa ensimmäisiä satelliittejaan. Silti siitä ollaan nyt kiinnostuneita.
Myös Reorbit odottaa Diana-kiihdyttämöohjelman haun avautumista. Uudet puolustusteknologian rahoituskanavat kiinnostavat. Suvanam arvioi, että niihin pääsy voisi tuoda näkyvyyttä Naton sisällä.
“Kriittinen haaste meille ja muille kaksikäyttöteknologiaa kehittäville yrityksille on se, että Naton kanssa työskentely vaatii tietyt standardit, joihin kaikki eivät ole vielä valmiita. Yritysten on varmistettava, että relevantit tuotteet täyttävät Naton vaatimukset”, Suvanam sanoo.
Kaksikäyttötuote on tuote, joka soveltuu normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin.
””Ruotsi ei ole oikea paikka rakentaa avaruusteknologian startupia, joten muutimme Suomeen.”
Avaruus on yksi yhdeksästä Naton tunnistamista teknologia-alueista, joihin sen on keskityttävä pitääkseen yllä teknologista kilpailukykyään. Muita alueita ovat esimerkiksi tekoäly, data, kvanttiteknologia, bioteknologia, energia, uudet materiaalit ja hypersooniset eli ääntä moninkertaisesti nopeammin liikkuvat teknologiat.
Näistä moni sattuu myös olemaan teknologioita, joissa Suomessa on jo vahvaa osaamista ja lupaavia startupeja tai vakiintuneempia kasvuyrityksiä.
Tesin rahastosijoituksista vastaava johtaja Matias Kaila arvioi, että ainakin teoriassa Suomi voi tulevaisuudessa saada rahastosta hyötyä enemmän kuin Tesin sijoittama 35 miljoonan euron osuus.
”Suomi nähdään kiinnostavana markkinana. Naton strategiassa on paljon liittymäpintaa siihen, millaisia yrityksiä Suomessa jo on”, Kaila sanoo.
Suomessa erilaisia deep tech -startupeja eli tieteelliseen tutkimukseen perustuvia syväteknologian startupeja on Tesin tekemän selvityksen mukaan noin 240 kappaletta. Tesin mukaan Suomessa on syntynyt vuosittain keskimäärin vajaat parikymmentä uutta syväteknologiayritystä kuluneiden runsaan kymmenen vuoden aikana. Luku on ollut laskusuuntainen vuoden 2016 huipun jälkeen.
Selvityksen mukaan suomalaiset syväteknologiayritykset ovat keränneet runsaan kymmenen vuoden aikana lähes kaksi miljardia euroa kasvupääomaa.
Tavoitteena on tunnistaa eri teknologioiden potentiaalia myös sotilaskäyttöön ja auttaa startupeja verkostoitumisessa alalla.
”Suomi tulee Natoon takamatkalta. Ilman tätä rahastoa yritysten olisi vaikeampi rakentaa kanavia ja päästä keskustelemaan eri Nato-maiden puolustusostoista”, Kaila sanoo.
Rahaston on tarkoitus aloittaa toimintansa Vilnan huippukokouksen jälkeen eli loppukesällä.
Reorbitin havainnekuva satelliitista.
Siinä missä toinen suomalainen satelliittiyhtiö Iceye myy omien satelliittiensa dataa tietopalveluna, Reorbit myy itse satelliittilaitteita.
Erikoista on malli, jolla se toimii: kyse on pikemminkin satelliittien integraattorista ja ohjelmistokehittäjästä.
Reorbit kokoaa satelliittinsa valmiista osista asiakkaan tarpeiden mukaan. Niihin asennetaan Reorbitin kehittämä ohjelmistokehys, jonka avulla satelliittien toimintoja voidaan muokata myös jälkikäteen. Satelliittia voi siis konfiguroida uudelleen maa-asemasta käsin, ja siihen voi tehdä ohjelmistopäivityksiä. Ne tuovat mukanaan uusia ominaisuuksia, vaikka laitteisto pysyy samana.
”Me kehitämme satelliittien Windowsia tai Android-käyttöjärjestelmää”, Suvanam vertaa.
Yhtiö on kehittänyt ohjelmistoalustaansa yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön Esan tukemassa projektissa.
Perinteisesti avaruuslaitteet on tehty ”rauta” edellä. Jos yksi osa vikaantuu, kaikki täytyy rakentaa uudelleen.
Parhaillaan Reorbit rakentaa tietoliikennesatelliittia japanilaiselle Warpspace-yhtiölle, jonka sijoittajana on muun muassa Japanin suurin pankki Mitsubishi Bank.
”He rakentavat palvelua, josta tulee kuin maailman suurin valokuituverkko avaruudessa. Olemme sitoutuneet sen rakentamiseen”, Suvanam kertoo.
Kun esimerkiksi Iceyen sar-tutkasatelliitti kiertää halutun kohteen yli, se ottaa tutkakuvia ja tarvitsee datayhteyden siirtääkseen keräämänsä tiedon maahan. Se onnistuu, kun satelliitti kiertää reitillään maa-aseman yllä tietyn ajan.
Reorbitin satelliitin kautta kaukokartoitussatelliitin data voidaan reitittää halutulle maa-asemalle aiempaa nopeammin.
”Toimimme kannattavasti, mikä on ainutlaatuista vasta pari vuotta vanhalle avaruusteknologian yhtiölle”, Reorbitin toimitusjohtaja Sethu Saveda Suvanam sanoo.
Reorbit nousi julkisuuteen huhtikuun puolivälissä hieman yllättävässä yhteydessä. Entisen pääministerin Sanna Marinin puolisona tunnetuksi tullut pääomasijoittaja Markus Räikkönen kertoi tehneensä Reorbitiin yksityissijoituksen ja toimivansa myös yhtiön neuvonantajana.
Suvanam kertoo yllättyneensä, miten ison julkisuuden pieni sijoitus sai. Pienen startupin neuvonantajana on muitakin ja alalla vaikutusvaltaisempiakin nimiä, kuten Euroopan avaruusjärjestö ESA:n entinen pääjohtaja Jean-Jacques Dordain.
Reorbit on alun perin perustettu Ruotsissa vuonna 2019.
”Pian tajusimme, että Ruotsi ei ole oikea paikka rakentaa avaruusteknologian startupia, joten muutimme Suomeen”, Suvanam kertoo.
Vaikka Ruotsissa kasvuyrityskenttä on monella muulla alueella Suomea edistyneempi, avaruusteknologiassa Suomi siis voittaa.
Kyse on Suvanamin mukaan siitä, että Ruotsissa ala keskittyy tieteelliseen tutkimukseen, ei avaruuden kaupalliseen hyödyntämiseen. Samaan aikaan avaruus ja satelliitit ovat keskeisessä roolissa yhä useammalla teknologian saralla ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakoinnista maanpuolustukseen.
Suomi sen sijaan on Euroopan aktiivisimpia maita, jos mitataan avaruuteen laukaistujen satelliittien määrällä tai alan keräämän rahoituksen määrällä. Suvanamin mukaan Ruotsista ei ole noussut yhtäkään suomalaisen Iceyen kaltaista alan veturia, joka olisi kerännyt merkittäviä rahoituskierroksia.
Suvanam on kotoisin Intiasta, mistä hän muutti Ruotsiin opiskelemaan nanoteknologiaa vuonna 2010. Avaruuden pariin hän päätyi tehdessään väitöskirjaa elektroniikan vaihtoehtoisista materiaaleista, jotka selviäisivät avaruuden vaikeissa olosuhteissa.
Fakta
Reorbit
Vuonna 2020 Suomeen perustettu yhtiö, jolla on juuret Ruotsissa.
Rakentaa ensimmäistä satelliittiaan, joka on tarkoitus laukaista vuoden 2024 lopussa.
Vuonna 2021 Reorbitin liikevaihto oli 729 000 euroa ja se teki lähes sadantuhannen euron liikevoiton. Liikevaihto koostuu asiakkaiden ennakkomaksuista rakennettavasta satelliitista.
Viime vuonna liikevaihto nousi runsaaseen 1,8 miljoonaan euroon.
Yhtiön mukaan sillä on jo allekirjoitettuja sopimuksia noin 30 miljoonan euron edestä seuraavien viiden vuoden ajalle.
Työntekijöitä on 28, joista 15 Suomessa. Nyt yhtiö kasvattaa projektien kokoa ja palkkaa vauhdilla lisää työntekijöitä.
Toistaiseksi Reorbit on kerännyt vasta pienen siemenrahoituksen suomalaiselta Icebreaker-rahastolta.
Kailan mukaan Suomi aloitti keskustelut myös Naton innovaatiorahastoon mukaan lähtemisestä jo viime kesänä, kun Suomi oli hyväksytty ehdokasmaaksi.
Puolustusteknologia oli aiemmin likaisena pidetty alue eurooppalaisille teknologia-alan sijoittajille. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kuitenkin asenteet nopeasti. Myös valtion pääomasijoitusyhtiö Tesissä ajattelu on muuttunut nopeasti.
Kailan mukaan kaksikäyttötuotteita ei tosin ollut ennenkään suljettu pois sijoituskohteina Tesin säännöissä.
”Olemme toki pyrkineet varmistamaan, että käyttö on vastuullista ja että teknologia ei päätyisi paikkoihin, missä sillä voidaan saada pahaa aikaiseksi.”
Kaksikäyttöteknologian vientiä valvoo ulkoministeriö.
Voiko Nato-raha olla kuitenkin teknologiayritykselle myös liiketoimia haittaava leima, joka sulkee samalla muita ovia? Tämän miettimisessä Kaila olisi myös huolellinen. On markkinoita kuten Kiina, jossa vahvalla Nato-yhteydellä voisi olla epäsuotuisakin vaikutus. Maailma on yhä jakautuneempi eri blokkeihin.
Pitääkö tiedepohjaisen teknologiayrityksen nyt siis jo alkuvaiheessa pohtia geopolitiikkaa tai Nato-standardien täyttämistä? Kailan mukaan vielä ei ole tarkkaan tietoa, millaisia vaatimuksia rahasto tässä asettaa.
Naton kiihdyttämöohjelma Dianan lähimmät keskukset ovat nyt Virossa ja Tanskassa. Kailan mukaan Dianaan on yhteistyökuvio Suomen kanssa vasta rakenteilla.
Vielä on auki, tuleeko esimerkiksi Suomeen kansallinen Diana-ohjelman kiihdyttämö tai testikeskus. Haku haasteohjelmiin aukeaa kesäkuussa 2023.
”Jotta saamme kaiken hyödyn irti näistä, kaikkien valtiollisten ja yksityisten toimijoiden pitäisi nyt laittaa siellä ränni tukkoon. Siis näyttää meidän kaikki parhaat yritykset”, Kaila sanoo.
Suomi on toisaalta ollut jo pitkään mukana Naton tiede- ja tutkimus -paneelissa kumppanimaana. Puolustusministeriön mukaan siinä kyse on ollut etenkin tieteellisestä verkostoitumista ja asiantuntijoiden tiedonvaihdosta. Nyt Nato-jäsenyys syventää materiaaliyhteistyötä.
Puolustusministeriön mukaan Suomi osallistuu kehittämiseen resurssiensa mukaisesti ja nimittää Naton organisaatioihin myös puolustusmateriaalialan tarvittavat asiantuntijat.
Puolustusministeriön sähköpostivastauksen mukaan Puolustusvoimien kotimaassa toimivat teolliset kumppanit ovat osa sotilaallisen huoltovarmuuden tuottamista ja Suomelle ja maanpuolustukselle on etu, että nämä yritykset voivat hyvin ja niillä on vientiä.
Kolme puolustusteknologian työkalua
1. Naton innovaatiorahasto NIF
Miljardin euron uusi rahasto, jossa sijoittajina on 23 Nato-maata. Mukana eivät ole Yhdysvallat, Ranska ja Kanada, joilla on jo mittavat omat puolustusteknologian innovaatio-ohjelmansa.
Tekee suoria sijoituksia tutkimustaustaisiin valittujen teknologia-alueiden startup-yrityksiin sekä sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. Tavoitteena on ylläpitää Naton ja sen jäsenmaiden teknologista kilpailukykyä. Sijoitukset tehdään yrityksiin, joiden teknologioilla on pääasiassa kaupallinen käyttötarkoitus, mutta joita voidaan käyttää mahdollisesti puolustukseen ja turvallisuuteen.
Rahaston on tarkoitus aloittaa toimintansa heinäkuussa Vilnan huippukokouksen jälkeen. Sen pääkonttori sijaitsee Alankomaissa, ja sille rakennetaan parhaillaan operatiivista tiimiä.
2. Naton Diana-kiihdyttämöohjelma
Puolustusalan startupeihin erikoistunut kiihdyttämö (Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic) etsii ohjelmaansa mukaan erityisesti tekoälyyn, kvanttitietokoneisiin, bioteknologiaan, uusiin materiaaleihin ja avaruusteknologiaan liittyviä yrityksiä.
Tavoitteena on tunnistaa kasvuyrityksiä, joilla on kaksikäyttöpotentiaalia. Naton innovaatiorahasto puolestaan rahoittaa niitä.
Dianaan kuuluu testikeskuksia, jotka todentavat sovellusten sotilaallisia mahdollisuuksia sekä kiihdyttämöitä, jotka esimerkiksi järjestävät innovaatiokilpailuita.
Myös suomalaiset pääomasijoittajat voivat hakea Dianan kumppaneiksi, jolloin ne pääsevät tarkastelemaan hautomossa olevia alkuvaiheen yrityksiä.
3. Euroopan puolustusrahasto EDF
EU:n ainoa puolustusteollisuuden rahoitusohjelma. Tavoitteena on Euroopan teknologisen riippumattomuuden edistäminen.
Vuosille 2021–2027 on varattu yhteensä kahdeksan miljardin euron potti kehitys- ja tutkimushankkeisiin.
Suuri osa rahasta vakiintuneemmille yrityksille ja alan ekosysteemille.
Tulossa on myös puolustusteollisen alan sijoitusrahasto, johon EDF:n budjetista ohjataan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa sijoitettavaksi alan kasvuyrityksiin. Se kytkeytyy myös Euroopan investointirahastoon, josta kohdennetaan lisäksi noin 300 miljoonaa euroa.
