[Mainos: Espoon kaupunki] Espoon kaupunkiorganisaatiossa muutoksia, uusi virka hakuun – ”Kaupunkikentän kiinnostavin työpaikka joka vaikuttaa koko Suomen kilpailukykyyn” - HS Visio - mainos | HS.fi
MainosEspoon kaupunki

Espoon kaupunkiorganisaatiossa muutoksia, uusi virka hakuun – ”Kaupunkikentän kiinnostavin työpaikka joka vaikuttaa koko Suomen kilpailukykyyn”

MAINOS Euroopan kestävin kaupunki uskoo innovatiiviseen yhteistyöhön asukkaiden sekä yritysten ja tiedeyhteisön välillä. Elinvoimajohtaja tulee olemaan paikallinen mutta kansainvälinen vaikuttaja ainutlaatuisissa puitteissa.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.


5.5. 18:16

”Espoo ei ole pelkästään kaupunki - se on kasvutarina”, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Kaupunginjohtaja on nähnyt kasvun omin silmin: Tapiolasta lähtöisin olevan Mäkelän elinaikana esimerkiksi Espoon väkiluku on kymmenkertaistunut ja Espooseen sekä Keilaniemen yritysalueelle asettunut peräti 50 % Suomen pörssiarvosta.

”Ratkaisevaa kehityksessä on mielestäni ollut Espoon kyky toimia yhdessä yliopistojen ja yritysten kanssa niin, että tänne on syntynyt maailmanluokan innovaatio- ja startup -ekosysteemi”, Mäkelä pohtii.

Vuonna 2018 Espoo sai The Most Intelligent Community In The World -palkinnon, jonka muita voittajia ovat olleet muun muassa New York sekä Singapore. Hollantilaisen Tilburgin yliopiston yhteydessä toimivan Telos-instituutin tutkimuksen mukaan Espoo on myös Euroopan kestävin kaupunki niin taloudellisilla, sosiokulttuurisilla kuin ekologisilla mittareilla. Sen voidaan sanoa olevan myös yksi Euroopan innovaatiopääkaupungeista.

 ”Espoo etsii nyt elinvoimajohtajaa, joka pääsee tekemään vaativaa mutta antoisaa edelläkävijätyötä.”

”Meillä on paljon korkeaa teknologiaa sekä kestävän kehityksen osaamista. Mutta innovaatioiden ympärillä tarvitaan myös elinvoimaista ja tapahtumarikasta kaupunkia, jossa osaajat viihtyvät”, toteaa Mäkelä.

Espoon valtuusto hyväksyi hiljattain muutokset kaupungin hallintosääntöön, jolla määrätään luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation perusrakenne, tehtävät ja viranomaisten toimivalta.

Muutoksen yhteydessä perustettiin myös uusi elinvoiman tulosalue, jonka tavoitteena on kaupungin elinvoiman vahvistaminen. Siihen kuuluvat elinkeino- ja työllisyyspalveluiden, kulttuurin sekä liikunnan tulosyksiköt.

”Nämä ovat vahvoja, itsenäisiä kokonaisuuksia, joilla on kuitenkin paljon yhteisiä elementtejä. Yksiköiden toiminnot tukevat toisiaan – esimerkiksi työpaikkoja tulee syntymään liikunnan ja kulttuurin alueille”, Mäkelä taustoittaa.

Kaupunginjohtaja ei usko kankeaan kuntabyrokratiaan ja DDR-henkisestä päätöksenteosta Espoo onkin kaukana. Sen sijaan viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostomainen mutta matala rakenne palvelee kaupungin tärkeintä voimavaraa eli sen asukkaita ja asiakkaita kaikista parhaiten.

Organisaatiouudistuksen myötä tämän verkoston välinen yhteistyö tulee helpottumaan entisestään.

Uusi tulosyksikkö tarvitsee myös johtajan. Espoo etsii nyt elinvoimajohtajaa, joka pääsee tekemään vaativaa mutta antoisaa edelläkävijätyötä.

”Espoon momentum koronaa seuraavassa kasvussa on ainutlaatuinen. Täällä ei tehdä ainoastaan paikallista kehitystyötä vaan vaikutetaan myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla”, Mäkelä kertoo innostuneena.

Yritysmaailmasta hankitut kannukset, tuntuma tiedeyhteisöön, yhteiskunnallinen valveutuneisuus sekä kansainvälinen kokemus ovat hakijalle eduksi.

”Espoossa on maailmanluokan toimijoita, esimerkiksi Aalto-yliopisto, VTT sekä isot pörssiyritykset Kone, Nokia, Fortum ja Neste. Siinä mielessä valittavan henkilön tulee olla ikään kuin samaa tasoa”, Mäkelä sanoo eikä kiellä tehtävän vaativuutta.

Vaikka toimenkuva on uusi, sen lähtökohdat ovat hyvät, sillä Espoon tilanne on erinomainen. Mäkelä näkee elinvoimajohtajan pestin hyvinkin houkuttelevana.

”Suomen toiseksi suurimman kaupungin elinvoimajohtajan tehtävä on kaupunkikentän kiinnostavimpia ja asema kiehtova, sillä elinvoiman osalta kyse ei ole ainoastaan Espoosta”, hän toteaa.

”Tämä tulee olemaan sille parhaalle osaajalle erinomainen mahdollisuus tehdä kestäviä päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen ja vaikuttaa koko Suomen kilpailukykyyn.”

Lue myös: