On jotain, mikä työhyvinvoinnista puhuttaessa usein unohtuu.
”Pitäisi ymmärtää, että työhyvinvointi on loppujen lopuksi talouskysymys”, sanoo Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko.
Työhyvinvoinnissa ei ole kyse pelkästään virkistyspäivistä, stressinhallinta-webinaareista, työpaikan yhteisistä joululounaista ja siitä, että töissä on kivaa. Hyvinvointi töissä vaikuttaa yksilön elämää laajemmalle yhteiskuntaan, sillä työllisyysasteella on valtava kansantaloudellinen merkitys.
”Me tarvitsemme jokaisen työikäisen töihin ja meidän on turvattava, että he jaksavat työssään”, Savinko summaa.
””Hyvään työelämään kuuluu se, että epäkohtiin ja ongelmiin puututaan. Asioista ei vaieta.”
Pelko uupumisesta on työikäisten keskuudessa yleinen. 46 prosenttia akavalaisista kokee työuupumuksen suurena tai melko suurena riskinä työssään. Samoin vasta työuraansa aloittelevat nuoret ovat huolissaan, kuinka he tulevat jaksamaan työelämässä – valmistumisesta eläkeikään on pitkä matka.
”Työelämä on muuttunut ja muuttuu edelleen koko ajan, mutta lainsäädäntö ei ole pysynyt sen perässä”, moittii Savinko.
Yhä useampi työ tuntuu vaativan monikanavaista suorittamista ja kommunikaatiota sekä jatkuvaa reagointivalmiutta. Varsinainen työ altistuu keskeytyksille, tietoa tulee sieltä ja täältä. Työn psykososiaalinen kuormitus kasvaa.
Moni potee myös teknostressiä: digitalisoituneet työympäristöt erilaisine laitteineen, sovelluksineen ja ohjelmistoineen lisäävät ahdistusta.
Työn läikkyminen on Suomessa yleistä, erityisesti asiantuntijatöissä. Mobiiliviestimet ovat lisänneet työn läikkymistä entisestään.
”Varsinkin työaikasuojeluun tulisi nykytilanteessa kiinnittää enemmän huomiota. Ei työntekijän tarvitse olla jatkuvasti tavoitettavissa, vaikka siihen olisi teknologian puolesta edellytykset”, Savinko sanoo.
Tutustu Akavan hallitusohjelmatavoitteisiin
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä 45–59-vuotiaiden ikäryhmässä on vähentynyt, mutta vastaavasti kasvanut tasaisesti alle 35-vuotiaiden joukossa.
Pelkästään kunta-alalla työkyvyttömyyden kustannukset nousevat Kevan arvion mukaan kahteen miljardiin euroon vuodessa.
”Tämän lisäksi työkyvyttömyyseläkkeillä on suuri merkitys työeläkejärjestelmää ajatellen”, muistuttaa Savinko.
””Jokaisen tulisi olla purkamassa Suomessa vallitsevaa mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, jotta jokainen apua tarvitseva uskaltaisi hakea ja saisi apua.”
Eläkkeiden rahoituksen kannalta työkyvyttömyyden väheneminen on merkittävämpi kuin muut työuria pidentävät keinot.
Siksi työhyvinvoinnin parantamisen tulisi olla oleellinen osa talous- ja työvoimapoliittisia toimia, joilla vaikutetaan myös eläkejärjestelmän kestävyyteen tulevaisuudessa.
Työntekijöiden koulutukseen tulee panostaa, sillä se vaikuttaa suoraan jaksamiseen ja työkuormaan, sanoo Lotta Savinko.
Erityisesti mielenterveysongelmien määrä on kasvussa.
”Varsinkin tästä syystä tarvitaan työturvallisuuslain kokonaisvaltainen uudistus työn psykososiaalisen kuormituksen hallitsemiseksi ja työsuojelun parantamiseksi”, sanoo Savinko.
Työterveyshuollon asemaa työkyvyn tukemisessa on vahvistettava. Työterveyshuoltoa ja työterveyshuollon yhteistoimintaa työpaikan kanssa tulee kehittävää ennaltaehkäisevämmäksi niin fyysisten kuin henkisten työkykyriskien huomioimiseksi.
”Päättäjien tulee kiinnittää huomiota työelämän ongelmiin ja pitää muun muassa mielenterveyteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita esillä. Jokaisen tulisi omalta osaltaan olla purkamassa Suomessa vallitsevaa mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, jotta jokainen apua tarvitseva uskaltaisi hakea ja saisi apua”, sanoo Savinko.
”Työterveyshuollon asemaa työkyvyn tukemisessa on vahvistettava.
Myös yksilön oikeutta osasairauspäivärahaan tulisi Akavan mukaan laajentaa, sillä se tukisi yksilön työkyvykkyyden palautumista ja toimisi siltana kokoaikaiseen työhön.
Osasairauspäivärahalla työntekijän työaika vähenee 40–60 prosenttiin aiemmasta. Tällä hetkellä sitä voi saada maksimissaan 72 arkipäivän ajan.
Työhyvinvointiin kytkeytyy myös muita asioita. Akavan hallitusohjelma vaatii investointeja osaamiseen ja painottaa osaamisketjun tärkeyttä myös työelämässä.
Työntekijöiden koulutukseen tulee panostaa, sillä se vaikuttaa suoraan jaksamiseen ja työkuormaan. Puutteelliset taidot tekevät työskentelystä vaivalloista ja johtavat helposti uupumukseen.
”Talouskasvuun tarvitaan tuottavuutta, jota ei synny ilman osaamista. Ilman osaamista työhyvinvointi ei ole kestävällä pohjalla”, Savinko summaa.
Hyvässä työelämässä kaikki voivat olla mukana. Työ ei ole taakka eikä sairastuttava tekijä, vaan arkisen elämän osa. Se antaa onnistumisen kokemuksia, luo hyvinvointia, tuo taloudellista turvaa ja mahdollistaa asioita.
”Ei siellä töissä tietenkään aina ole mukavaa, ja työpaikoilla koetaan myös ikäviä ja hankalia asioita. Mutta hyvään työelämään kuuluu kuitenkin se, että epäkohtiin ja ongelmiin puututaan. Asioista ei vaieta.”