MainosTyöeläkeyhtiö Elo

Mitä jokaisen esihenkilön tulisi ymmärtää nuorten työntekijöiden tarpeista?

MAINOS Työkykypalveluiden palvelujohtaja Anu Suutela-Vuorisen mukaan työelämässä tarvitaan ymmärrystä siitä, että ihmiset ovat erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa.

Työkykypalveluiden palvelujohtaja Anu Suutela-Vuorisen mukaan nuoret tarvitsevat esihenkilöitä, jotka auttavat työssä eteenpäin.


20.9. 13:35

Nuorten mielenterveysongelmien dramaattinen kasvu on herättänyt huolta. Myös nuorten kiinnittyminen työelämään huolestuttaa monia työnantajia. Usein kuulee sanottavan, että nuorten ongelmat ovat henkilökohtaisen elämän ongelmia, eikä niihin voida työpaikalla vaikuttaa. Minusta tämä ajatus on laiska. Työelämässä tarvitaan ymmärrystä siitä, että ihmiset ovat erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa. Tämä pätee myös eri ikäisiin.

Mitä tämän päivä nuoret odottavat työelämältä? Nuorille erityisen tärkeää on työyhteisö ja hyvä johtaminen.

Tässä kohtaa on tärkeää pysähtyä ja ymmärtää, että hyvä johtaminen tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Tämän päivän nuoret odottavat työltä merkityksellisyyden kokemusta. He ovat tottuneet koulussa jatkuvaan palautteeseen ja itsearviointiin. He odottavat samaa myös työelämältä ja aivan oikeutetusti enää riitä, että palaute esihenkilöltä tulee kerran vuodessa kehityskeskustelussa.

Nuoret kollegat antavat meille mahdollisuuden kehittyä niin työyhteisön jäseninä kuin ihmisinäkin.

Nuoret odottavat, että esihenkilö noteeraa heidät ja heidän työsuorituksensa. Parhaimmillaan palaute mahdollistaa kehittymisen ja auttaa hahmottamaan omia vahvuuksia. Palautteen ja läsnäolon vaatimus tarkoittaa, että työpaikoilla on panostettava aidosti palvelevaan johtamiseen. Esihenkilötyön resursoinnissa on otettava huomioon nämä uudenlaiset tarpeet.

Entä nuorten kokemat ongelmat, miten niihin tulisi työelämässä reagoida? Olennaista on ymmärtää, että ihminen on kokonaisuus ja se, mitä tapahtuu vapaa-ajalla vaikuttaa myös työhön. Työpaikoilla voi olla mahdollisuuksia tukea työntekijöitä erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Mahdolliset työnantajan tarjoamat palvelut, kuten työpsykologin apu, lyhytterapia tai matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut voivat olla tukena nuorille akuuteissa kriiseissä, joita elämään ymmärrettävästi kuuluu.

Laaja palveluvalikoima ei kuitenkaan voi tarkoittaa sitä, että esihenkilöt ulkoistavat johtamisen. Iso vastuu nuorten jaksamisesta kuuluu myös työpaikalle. Nuoret tarvitsevat esihenkilöitä, jotka auttavat työssä eteenpäin. Tämä vaatii myös kykyä osoittaa empatiaa ja olla hankalassa tilanteessa läsnä.

Olen pohtinut paljon työelämässä tapahtunutta muutosta. Aina ei myöskään tunnisteta, miten työn tehokkuusvaatimusten kasvu on vaikuttanut työyhteisöihin ja miten paljon aikaa on karsiutunut pienistä, mutta hyvin tärkeistä asioista. Yksi tällainen asia on onnistumisista iloitseminen.

Nostetaan aktiivisesti onnistumisia esiin ja korostetaan erityisesti nuorten roolia tekemisessä.

Onnistumisia ei juhlisteta samalla tavalla kuin aiemmin. Uusi työtehtävä tai projekti on aina odottamassa tehtävälistalla, joten kakkukahvit tai kiitokset näyttäytyvät ajanhaaskuuna.

Haastan tässä asiassa meitä kaikkia. Nostetaan aktiivisesti onnistumisia esiin ja korostetaan erityisesti nuorten roolia tekemisessä. Myönteinen palaute rakentaa nuoren identiteettiä ammattilaisena. Meillä jokaisella on mahdollisuus tukea nuorta kollegaa löytämään vastauksia siihen, mitkä ovat juuri hänen vahvuutensa ja mikä on hänen roolinsa työyhteisössä.

Tukemisen tarve ei osoita, että nuori sukupolvi olisi edeltäjiään heikompi tai väheksyisi vanhempaa sukupolvea. Nuoret vaativat meiltä työelämässä pidempään olleilta enemmän kuin mihin me olemme tottuneet. Nuoret kollegat antavat meille mahdollisuuden kehittyä niin työyhteisön jäseninä kuin ihmisinäkin. Voimme itse oppia asioita, jotka tekevät meistä parempia esihenkilöitä ja osaavampia kollegoita.

Tukemalla nuorten kiinnittymistä työelämään tuemme myös työurien pidentämistä ja teemme työelämästä hitusen inhimillisempää. Mikä voisi olla tärkeämpi tavoite?

Urasuunnitelmien tivaamisen sijaan kysy nuorelta, mitä kuuluu I Elo

Anu Suutela-Vuorinen

Työkykypalveluiden palvelujohtaja, työeläkeyhtiö Elo

Lue myös: