MainosUPM Metsä

Kestävällä tavalla tuotettu puu myy – ja metsä kiittää

MAINOS Taloudellisten ja ekologisten arvojen ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään. FSC-sertifiointi on oiva työkalu talousmetsien elinvoimaisuuden turvaamiseen.

FSC-sertifioinnin avulla metsänomistaja saa mahdollisimman hyvän tuoton metsästään, joka säilyy elinvoimaisena myös tuleville sukupolville.


17.1. 9:37

Huolet metsien hiilinielun tilasta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ovat olleet viime aikoina uutisotsikoissa. Yhä useampi kuluttaja ja yritys on kiinnostunut ostamaan tuotteita, jotka on valmistettu kestävällä tavalla tuotetusta puusta.

Metsien elinvoimaisuuden takaamiseksi tehdäänkin kaiken aikaa töitä metsäteollisuudessa.

Metsäteollisuusyhtiö UPM tarjoaa kumppanuusasiakkailleen mahdollisuutta lähteä mukaan FSC®-ryhmäsertifiointiin (FSC C109750).

FSC-sertifiointi tarjoaa oivat työkalut metsätalouden harjoittamiseen kestävästi. Se edellyttää, että metsää hoidetaan ja käytetään vastuullisesti ja suunnitelmallisesti – huomioiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat.

FSC-sertifiointi edellyttää muun muassa lahopuiden säästämistä hakkuilta, uhanalaisten lajien huomioimista ja suojavyöhykkeitä vesistöjen suojelemiseksi. Ympäristöarvojen huomioiminen ei kuitenkaan ole pois metsän taloudellisesta tuottavuudesta.

”FSC-puun kysyntä on vahvaa. Kansainvälisesti arvostettu sertifikaatti varmistaa menekin epävarmoissakin markkinatilanteissa”, kertovat UPM Metsän ympäristöasiantuntija Aija Tapio ja tuotepäällikkö Jaakko Lehtinen.

Suomen FSC-standardissa edellytetään, että talouskäytön ulkopuolelle jääviä alueita ja erityiskohteita tulee olla yhteensä vähintään kymmenen prosenttia metsänomistajan metsämaan alasta.

Erityiskohteissa ensisijaisena metsänhoidon tavoitteena on ympäristön vaaliminen esimerkiksi tuottamalla järeää lahopuuta tai säilyttämällä metsä eri-ikäisrakenteisena. Erityiskohteissa voidaan kuitenkin harjoittaa taloudellista toimintaa.

Pysyvästi metsätalouden ulkopuolelle on jätettävä vähintään viisi prosenttia metsämaan pinta-alasta.

Lisäksi FSC linjaa muun muassa, että lehtipuiden osuus tulisi olla yli kymmenen prosenttia puustosta.

Suomen lakien suojelemat kohteet, kuten metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, jätetään metsätalouden ulkopuolelle niiden koosta riippumatta. Lisäksi luonnontilaan tulee jättää edustava joukko muita tärkeitä ekosysteemejä, kuten soita.

”Näin tilanne on kaikille win-win.”

FSC-standardi ei kiellä mitään metsänhoitomenetelmää: esimerkiksi uudistushakkuita voi edelleen tehdä, mutta niissä tulee huomioida tietyt asiat.

Monille eliölajeille välttämätön lahopuu on säästettävä. Lisäksi jäljelle on jätettävä useita järeitä säästöpuita ja riistatiheikköjä, jotka tarjoavat eläimille ruokaa, suojaa ja elintilaa.

”Säästöpuiksi valitaan ekologisuuden kannalta arvokkaita puita, kuten esimerkiksi vanhoja haapoja ja muita lehtipuita, joilla ei ole teollisuuden kannalta kovin suurta jalostusarvoa. Näin taloudelliset ja ekologiset arvot eivät ole ristiriidassa keskenään – tilanne on kaikille win-win”, Tapio sanoo.

FSC-standardi vaatii hakkuiden yhteydessä myös, että kaikkien vesistöjen ympärille tulee jättää käsittelemättömät suojavyöhykkeet, jotta vesistöön ei pääse valumaan kiintoaineita tai ravinteita.

Samalla luodaan elinympäristöä lajeille, jotka tarvitsevat kosteaa pienilmastoa. Puustoisilla rantavyöhykkeillä on myös maisemallista virkistysarvoa.

”Kun monimuotoisuus säilyy, metsän resilienssi paranee. Metsän elinvoimaisuus on hyväksi myös taloudellisesti: terveet metsät pysyvät tuottavina yli sukupolvien”, Tapio sanoo.

3 syytä lähteä mukaan UPM:n FSC-ryhmäsertifiointiin

1. Osoitus, että metsää hoidetaan kestävästi.

Kansainvälisesti tunnetun FSC-sertifioinnin avulla saa osoitettua, että metsässä kasvanut puu on vastuullisesti tuotettua ja sen alkuperä on jäljitettävissä.

FSC-sertifiointi varmistaa korkean metsänhoidon tason ja metsätalouden harjoittamisen kestävästi.

Lisäksi vastuullisen metsänhoidon toimintatavat tulevat läpinäkyviksi.

2. Suunnitelmallinen metsätalous tuo mielenrauhaa.

Suunnitelmallisen metsänhoidon myötä puusto kasvaa ja voi hyvin. Metsä säilyy elinvoimaisena myös tuleville sukupolville. Metsänomistajana on helppo tehdä päätöksiä metsätalouden harjoittamiseen.

3. FSC-puulle on hyvä menekki ja puukaupan hintalisä.

FSC-sertifioidun metsän puuraaka-aine on aina etusijalla UPM Puukaupassa.

UPM tarjoaa FSC-sertifioidusta puusta UPM Kasvu -kumppanuustason mukaista hintalisää.

Tutustu lisää UPM Kasvu -kumppanuuden etuihin

UPM on pinta-alaltaan Suomen suurimman FSC-ryhmäsertifikaatin haltija. UPM on toteuttanut sertifiointia asiakkaidensa metsissä vuodesta 2012 alkaen: jo sadat suomalaiset metsänomistajat hoitavat metsiään FSC-standardin mukaisesti UPM:n kanssa.

FSC-sertifiointi on metsänomistajille vapaaehtoista. UPM FSC-ryhmäsertifioinnin prosessi on metsänomistajalle maksuton ja vaivaton, sillä UPM hoitaa pääsääntöisesti kaikki siihen liittyvät hallinnolliset työt.

”Aloitusauditoinnissa käydään metsänomistajan kanssa läpi, mitä sertifiointikriteerit tarkoittavat”, Lehtinen kertoo.

Säästettävät kohteet ja suunnitellut kestävät hakkuut kirjataan metsänomistajan FSC-metsäsuunnitelmaan.

”Terveet metsät pysyvät tuottavina yli sukupolvien.”

Sopimus FSC-sertifioinnista laaditaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Sertifioinnin kriteerien toteutumista metsissä seurataan puolueettomilla auditoinneilla, jotka tehdään satunnaisotannoilla vuosittain.

Jos auditoinnissa havaitaan puutteita, UPM korjaa tilanteen yhteistyössä metsänomistajan kanssa.

”Metsänomistaja ei jää yksin. UPM auttaa metsänomistajaa täyttämään vaatimukset”, Lehtinen ja Tapio sanovat.

Ryhmäsertifikaatista kiinnostunut metsänomistaja voi ottaa yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan tai asiakaspalveluun. Jos metsänomistajalla ei ole vielä asiakassopimusta UPM:n kanssa, se solmitaan ennen sertifiointisopimusta.

UPM Kasvu -kumppanuus auttaa metsänomistajaa onnistumaan metsänomistuksen tavoitteissa.

”Metsän hyvän kasvun ja parhaan tuoton takaa suunnitelmallinen metsänhoito ja oikeat toimet. UPM Kasvu -kumppanuus tarjoaa ratkaisuja metsän kasvun, terveyden ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen”, Lehtinen sanoo.

UPM Kasvu -kumppanuudessa on neljä etutasoa: Kasvu, Hopea, Kulta ja Platina. Edut paranevat tason noustessa. Etutaso määräytyy viiden edellisen vuoden yhteenlasketun euromääräisen asioinnin perusteella.

UPM maksaa FSC-sertifioidusta puusta paremman hinnan kuin muusta puusta. FSC-hintalisä tulee puukaupassa sovitun kauppahinnan päälle.

”FSC-hintalisä kompensoi osaltaan myös sitä, että osa metsästä jää talouskäytön ulkopuolelle”, Lehtinen toteaa.

Hintalisän suuruus riippuu siitä, millä UPM Kasvu -kumppanuuden etutasolla metsänomistaja on. Hopea-etutasolta alkaen kumppani saa hintalisää ja bonusta puukaupoista. Bonuksen saa hyödyksi alennuksena UPM:ltä ostettavista metsänhoitopalveluista.

”Jos metsänomistaja ryhtyy UPM Kasvu -kumppaniksi ja lähtee mukaan FSC-ryhmäsertifiointiin, hän voi olla varma, että metsää hoidetaan parhaalla tavalla kestävästi. Metsänomistaja saa tutun asiantuntijan kautta kaikki palvelut puukaupoista sukupolvenvaihdokseen”, Lehtinen sanoo.

Tutustu lisää UPM Kasvu -kumppanuuden etuihin

Kuka laatii Suomen FSC-standardin?

– Kansainvälinen, sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon järjestö FSC eli Forest Stewardship Council, suomeksi Hyvän Metsänhoidon Neuvosto, on koonnut kestävään metsänhoitoon liittyvät kansainväliset periaatteet ja säännöt.

– FSC Suomi eli Vastuullisen metsänhoidon yhdistys vastaa FSC-standardista Suomessa. Yhdistys on riippumaton, voittoa tavoittelematon järjestö. Sen tehtävänä on edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista metsätaloutta.

– Yhdistyksen jäsenistö jakautuu sosiaali-, ympäristö- ja talouskamariin. Jäsenissä on laajasti edustettuina tunnettuja organisaatioita: yrityksiä, etujärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä, jotka ovat tekemisissä metsien suojelun sekä hyöty- ja virkistyskäytön kanssa.

– Ympäristöjärjestöistä mukana ovat esimerkiksi Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF. Metsäyhtiötä edustavat muun muassa UPM, Metsä Group, Stora Enso ja Tornator.

– Metsienkäytön sosiaalista puolta edustavat esimerkiksi saamelaisjärjestöt, metsäalan työntekijäjärjestöt ja Suomen Latu.

Lue myös: