Pohjois-Karjalan keskus Joensuu on Suomen 12. suurin kaupunki, mikä myös tuntuu keskustaan saapuessa. Kaupungin ulkoasu on modernin raikas. Keskustan läpi virtaa leveä Pielisjoki, jonka ympäristö on kokenut viime vuosina melkoisen kasvojenkohotuksen. Joen yli on rakennettu kaksi uutta siltaa, kävelykeskustan kruunaava tori on uusittu täysin ja paraatipaikalle rantaan on kohonnut 6 000 asukkaan Penttilän asuinalue, maamerkkinään Suomen korkein puukerrostalo. Kaupungin katse on suunnattu selvästi eteenpäin.
Dynaamista tunnelmaa selittää myös se, että Joensuu on nuorekas. Yli kolmasosa asukkaista on alle 30-vuotiaita. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu vetävät kaupunkiin opiskelijoiden lisäksi kansainvälistä tutkimusta ja yrityksiä. Muun muassa metsäbiotalouden ja fotoniikan tutkimus on maailman kärkitasoa.
Penttilänrannan Lighthouse oli valmistuessaan Suomen suurin puukerrostalo.
Metsissä piilee Joensuun strategiajohtaja Sami Laakkosen mukaan aarre.
”Joensuu on kirjaimellisesti Euroopan metsäisimmän alueen keskellä, ja tässä on valtava potentiaali. Upea ja puhdas luonto yhdistettynä luonnonvaroihin, koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen on vihreän siirtymän teollisuudessa ja matkailussa todellinen valttikortti. Meillä on paikkakunnalla maailman paras tietotaito, Euroopan suurin metsäkonetehdas ja vahvin metsäosaamisen verkosto. Sekä tietenkin upeimmat metsät ja järvet”, Laakkonen toteaa.
Joensuu hakee kaupunginjohtajaa mielenkiintoisessa tilanteessa. Hyvinvointialueuudistus on takana, korona on selätetty ja on aika katsoa tulevaan. Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa haasteita, mutta ongelmien sijaan Joensuussa pohditaan mahdollisuuksia. Kaupunkiin suunnitellaan vihreän vedyn tuotantolaitosta, ja kaupunkirakennetta kehitetään kasvukaupungin tarpeisiin.
Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkosen mukaan paikkakunnalla on maailman paras tietotaito, Euroopan suurin metsäkonetehdas ja vahvin metsäosaamisen verkosto.
Joensuussa voi helposti yhdistää urbaanin kaupunkilaiselämän rauhoittavaan luontoon.
”Täällä olet kiihkeän työpäivän jälkeen hetkessä luonnon keskellä omassa rauhassa ja tunnet, kuinka stressitasosi laskee”, strategiajohtaja maalailee.
Joensuun salainen vahvuus voi löytyä myös talvesta.
”Joensuussa on varmasti lumiset talvet ja Suomen kaupunkien parhaat hiihtoladut. Sijaitsemme Kolin kupeessa, ja talvimatkailussa on aidosti suuret mahdollisuudet kasvuun”, pohtii Sami Laakkonen.
Ilmastonmuutoksen myötä Joensuun sijainti voi muuttua yhä houkuttelevammaksi.
”Paikkakunta, jonka alla on tärähtelemätön kallio, maailman paras pohjavesi sekä aidot neljä vuodenaikaa, voi tuntua epävarmassa maailmassa melkoiselta paratiisilta” myös varautumisesta vastaava Laakkonen pohtii.
”Ilmastonmuutoksen myötä Joensuun sijainti voi muuttua yhä houkuttelevammaksi.
”Tämän kaiken paketoiminen vaatii kyllä visionääristä johtajaa.”
Joensuun positiivisiin puoliin kuuluu myös terve työkulttuuri sekä hyvä viranhaltijoiden ja päättäjien välinen yhteistyö. Kaupunki ei joudu etsimään uutta johtajaa kiistojen keskellä. Tämän toteaa myös eläköityvä kaupunginjohtaja.
”Joensuulainen luonteenlaatu on välitön. Vaikka täällä on saanut välillä kipakkaakin palautetta, aina on voinut luottaa siihen, että kaikki haluavat yhteistä hyvää. Joensuussa johtajankin on helppo hengittää”, päättää syksyllä eläkkeelle siirtyvä Kari Karjalainen, jolle tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi viime vuonna kaupunkineuvoksen arvonimen.
Sinustako Joensuun kaupunginjohtaja? Hae työpaikkaa.