Suomi käytti vuonna 2021 kehitysyhteistyöhön 1,2 miljardia euroa eli noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Vaikka Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä pitkäjänteisesti vuosikymmeniä, harva suomalainen tietää, mitä kaikkea se oikeasti pitää sisällään.
Tähän ongelmaan tarjoaa vastauksen ulkoministeriön OpenAid-datasivusto, johon on kerätty kaikki tieto Suomen kehitysyhteistyön maksatuksista. Sivusto kertoo, mihin, miten ja milloin Suomen kehitysyhteistyövaroja on käytetty vuodesta 2015 lähtien – jokaiseen yksittäiseen rahoituspäätökseen asti.
“Kansalaisilla ja päättäjillä on oikeus avoimeen ja luotettavaan tietoon siitä, miten kehitysyhteistyövaroja käytetään. Sivusto palvelee niin kiinnostuneita kansalaisia kuin syvällisiä kehitysyhteistyön osaajia”, kertoo ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikön päällikkö Ramses Malaty.
OpenAid-sivuston data perustuu ulkoministeriön kehitysyhteistyön raportointiin, joka noudattaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kriteerejä. Näin data on myös kansainvälisesti vertailukelpoista. Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka julkaisee kaiken maksatusdatan yksityiskohtaisesti avoimen datasivuston muodossa.
””Kansalaisilla ja päättäjillä on oikeus avoimeen ja luotettavaan tietoon siitä, miten kehitysyhteistyövaroja käytetään.”
“Avoimuus mahdollistaa faktapohjaisen julkisen keskustelun kehitysyhteistyöstä. Mitä enemmän meillä on avointa tietoa, sitä helpompaa on myös valvoa toimintaa”, Malaty kertoo.
Mihin Suomi sitten käyttää kehitysyhteistyövarojaan? Sivustolta näkee, että Suomen kehitysyhteistyössä on painottunut etenkin naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen.
“OpenAidin etusivun tilastot näyttävät kokonaiskuvan kehitysyhteistyön maksatuksista. Suodattimen avulla sivustolla voi puolestaan tutkia tarkasti, miten varoja on käytetty eri vuosina, eri maissa ja alueilla tai eri toimialoilla ja organisaatioissa. Näin sivustolta on helppo tarkistaa nopeasti faktoja kehitysyhteistyövarojen käytöstä”, Malaty kertoo.
Suurin osa Suomen kehitysyhteistyöstä on tehty monenkeskisten järjestöjen, kuten esimerkiksi YK:n tai Maailmanpankin, kautta. Sen lisäksi kehitysyhteistyöhön kuuluu muun muassa humanitaarinen apu, kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuki sekä Suomen kahdenkeskinen maa- ja aluekohtainen yhteistyö. Maakohtaisesti kehitysyhteistyövaroja on käytetty eniten Afganistanissa sekä Etiopiassa.
Suomen kehitysyhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti keskittyen Suomen arvoihin ja vahvuuksiin.
Sukelletaanpa dataan vähän syvällisemmin. Esimerkiksi opetuksen toimialaa tarkastellessa sivustolta selviää, että tuki opetuksen kehittämiseksi on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2021 koulutusta tuettiin 90 miljoonalla eurolla, joka on noin 13 prosenttia Suomen varsinaisen kehitysyhteistyön varoista.
””Koulutus parantaa mahdollisuuksia toimeentuloon, vähentää köyhyyttä ja edistää tasa-arvoa.”
“Koulutus on tärkeä osa Suomen kehitysyhteistyötä, sillä se tukee myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Koulutus parantaa mahdollisuuksia toimeentuloon, vähentää köyhyyttä ja edistää tasa-arvoa”, kertoo ulkoministeriön opetusalan kehityspolitiikan neuvonantaja Paula Malan.
Datan mukaan työtä on tehty niin julkishallinnon, monenkeskisten järjestöjen kuin kansalaisjärjestöjenkin kanssa. Suurin osa Suomen maakohtaisesta kehitysyhteistyöstä opetuksen saralla on tehty Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
“Työ julkishallinnon kanssa keskittyy pitkäjänteiseen koulutusjärjestelmien kehittämiseen, jolla vahvistetaan maiden kykyä tarjota itse laadukasta koulutusta. Näin saadaan parhaiten tuloksia aikaan. Monenkeskiset kumppanuudet puolestaan vahvistavat Suomen vaikutusmahdollisuuksia kokoamme suurempana toimijana. Kansalaisjärjestöjen yhteistyön kautta taas tavoitamme heikoimmassa asemassa olevat ruohonjuuritasolla”, kertoo Malan.
Latainath Secondary Schoolin opiskelijoita Nepalissa, jossa kehitysyhteistyön myötä yhä useampi tyttö suorittaa peruskoulun loppuun. Koulutus edistää tyttöjen työllisyyttä, vähentää köyhyyttä ja edistää tasa-arvoa.
Entä työn tulokset? OpenAid-sivusto kertoo kehitysyhteistyövarojen käytöstä, mutta ei vielä siitä, mitä rahalla on saatu aikaan. Kehitysyhteistyön tuloksista raportoidaan kuitenkin erikseen joka neljäs vuosi julkaistavassa kehityspolitiikan tulosraportissa, josta tuorein julkaistiin viime syksynä.
“Kaikelle Suomen rahoittamalle kehitysyhteistyölle asetetaan tulostavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Tulosten raportointi on toinen tärkeä näkökulma kehitysyhteistyön avoimuudessa”, Malaty kertoo.
”Pitkäjänteisen kehitysyhteistyön tuloksena yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun.
Esimerkiksi tuoreimman, vuosien 2019–2021 kehityspolitiikan tulosraportin mukaan pitkäjänteisen kehitysyhteistyön tuloksena yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun. Työ ei ole mennyt hukkaan myöskään konfliktimaissa.
“Afganistanin hallituksen kaaduttua moni saattaa miettiä, oliko kaikki työ turhaa. Kuitenkin jokainen lukutaidon oppinut tyttö on tärkeä kestävän kehityksen tulos. Lukutaitoa ei voi koskaan ottaa heiltä pois, ja se antaa heille paremmat mahdollisuudet elämään”, Malan sanoo.
Kehitysyhteistyö on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen väline. Sen tavoitteena on vahvistaa pitkäjänteisellä yhteistyöllä kehittyvien maiden asemaa ja vaikuttaa maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisuun.
Tutustu tarkemmin Suomen kehitysyhteistyöhön
OpenAid.fi – avoin tietopankki Suomen kehitysyhteistyöstä
Openaid.fi on ulkoministeriön tietopankki Suomen kehitysyhteistyöstä. Palvelu näyttää mihin, miten ja milloin Suomen kehitysyhteistyövaroja on käytetty.
Palvelu lisää kehitysyhteistyön avoimuutta keräämällä tietoa eri lähteistä ja yhdistämällä ne samaan palveluun.
Palvelun tilastot kattavat ulkoministeriön lisäksi myös muiden julkisten tahojen kehitysyhteistyöksi laskettavat maksatukset.
Ulkoministeriö on sitoutunut hallinnon ja datan avoimuuteen. Avoimuus ja läpinäkyvyys parantavat kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vähentävät riskejä väärinkäytöksiin ja korruptioon sekä vahvistavat tilivelvollisuutta ja omistajuutta kehittyvissä maissa.